Mira Andersson otti syksyllä uuden askeleen, kun nappikset siirtyivät sivuun ja tilalle tuli täysin uusi toimenkuva psyykkisenä valmentajana. Pesti on uusi niin Anderssonille itselleen, kuin koko joukkueelle. Psyykkinen valmennus on tehnyt tuloaan jalkapalloon, mutta osalle toimenkuva saattaa olla vielä vähän outo. Andersson on onneksi valmis avaamaan toimenkuvaansa
.
– Jos ihan suoraan sopimuksesta lukee, niin olen valmentaja, jonka vastuualueena on psyykkinen valmennus. Huomioin joukkuetta niin kokonaisuutena kuin yksilötasolla. En ole aktiivisesti esillä, vaan vaikutan enemmän taustalla ja huomioin asioita vähän eri perspektiivistä kuin muu valmennustiimi. Etsimme niin joukkueena kuin yksilöinä keinoja kehittää itseämme. Mietimme, miten voimme saavuttaa haluamamme tavoitteet ja seuraamme niissä etenemistä. Vahvistamme yhdessä tekemistä. Teen siis samankaltaista työtä, kuin vaikka fyysinen valmentaja, mutta keskityn fyysisyyden sijaan henkiseen puoleen.
Anderssonin sopimus julkaistiin vuoden 2020 lopussa, joten takana on nyt kymmenisen kuukautta uudessa roolissa. Vaikka edessä on ollut paljon uutta, ei eteen ole tullut mitään isompia yllätyksiä.
– En osaa sanoa kokeneeni yllätyksiä, mutta olen saanut uuden näkökulman peliin. Pelaajana tuli keskityttyä omiin suorituksiin ja siihen, mihin itse pystyy vaikuttamaan pelillisesti. Nyt taustoissa uusi kulma on vienyt mennessään. Tiesin, että itselläni oli valmiudet tähän työhön ja tiesin, että tälle on tarvetta. Opittavaa on tietysti ollut ja on edelleen todella paljon ja myös epävarmuuden tunne on välillä noussut esiin, mutta se kuuluu asiaan. Kun epävarmuuden kääntää voimavaraksi, auttaa se kehittymään entisestään.
Andersson on suorittanut valmennustyön vaatiman koulutuksen, mutta myös moni muu asia on auttanut työhön valmistautumiseen. Puheterapeutin työ on omalla tavallaan auttanut ymmärtämään asioita ja auttanut ennakoimaan.
– Puheterapeuttina kohtaan päivittäin erilaisia ihmisiä, joiden kanssa muun muassa luomme yksilöllisiä tavoitteita. Lisäksi pohdin potilastyössä keinoja motivaation ja sitoutumisen tueksi, ja peilaan myös paljon omaa työskentelyotettani tiimissä toimiessani. Puheterapiakoulutus sisältää myös psykologian opintoja, joka antaa pohjavalmiuksia kaikenlaiselle ihmisten kanssa tehtävälle työlle. Psyykkinen valmennus sopii kaikkiin konteksteihin, joissa on ihmisiä. Mitä enemmän asioita pohtii eri konteksteissa, sitä paremmin niitä oppii tunnistamaan. Olen jo ennen koulutusta kiinnittänyt huomiota tällaisiin asioihin ja nautin ihmisten kanssa olemisesta.
Myös pitkä peliura on valtava apu, sillä Andersson tietää oman kokemuksen kautta, mitä pelaaja voi tarvita. Andersson myös tuntee ison osan joukkueen pelaajista jo vuosien ajalta ja siitä on etua pelaajien kohtaamisessa.
– Olin pelaajana sitä vanhempaa kaartia pidemmän aikaa ja koen, että omalla tavallaan roolini oli jo silloin melko sama kuin nyt. Yritin parhaani mukaan auttaa jokaista jo kentän puolella ollessani. Koen osaltani roolissani toimivani tietynlaisena kokemusasiantuntijana. Toki yksi iso ero on se, että pelaajana havainnot piti tehdä kaiken muun ohella ja paljon pienemmässä mittakaavassa, kun taas nyt voi keskittyä asioihin eri tavalla.
Anderssonin oma peliura kesti yli vuosikymmenen, mutta hän ei itse ehtinyt nauttia omaa rooliaan vastaavasta avusta, vaikka toisinaan tarvetta olisi ollut paljonkin. Tämä oli yksi syy siihen, että työ psyykkisenä valmentajana houkutti.
– Siitä asti kun seitsemäntoistavuotiaana liityin liigajoukkueeseen, olisin todellakin kaivannut apua ja tukea monenkin eri asian kanssa. Monesti olen pudonnut kuoppaan, josta noustakseen on pitänyt pohtia asioita yksin ja auttaa itse itsensä takaisin pinnalle. Koen, että reittini henkisesti vahvemmaksi pelaajaksi olisi voinut olla suorempi psyykkisen valmennuksen harjoittelun keinoin. Myös omien tavoitteideni kirkastamisessa olisin tarvinnut apua. Fyysinen puoli hoidettiin kuntoon, mutta henkinen puoli piti selvittää itse.
Lähivuosina henkisen puolen asiat on huomioitu entistä paremmin myös kotimaisen jalkapallon puolella. Andersson on erittäin tyytyväinen tästä suuntauksesta ja hän odottaakin, että tulevaisuudessa henkinen puoli huomioidaan samalla tavalla, kuin fyysinen puoli.
– Olen varma, että henkisen puolen huomiointi kehittää lajia entisestään. Oman urani aikana ehdin huomata kuinka paljon fyysinen ja taktinen puoli kehittyivät. Jos vertaa alkuvuosia viimeisiin vuosiin, niin eroja on paljon. Henkisen puolen huomiointi olisi joka joukkueessa tarpeellinen osa valmennustiimiä. Kun aloitin roolissa, ei ollut kauheasti vertailukohtia, joista voisin katsoa mallia. Mielessäni oli karkea ajatus siitä, miten asioita toteutetaan, mutta eniten kauden aikana on auttanut se, millaista palautetta pelaajilta on tullut. Heittelemme pelaajien, erityisesti kapteeniston, ja muun valmennustiimin kanssa ideoita puolin ja toisin, ja mietimme yhdessä parhaat keinot auttaa joukkuetta eteenpäin.
Joukkueen ja valmennuksen välisistä keskusteluista muodostuivat lopulta myös joukkueen arvot, jotka ovat läsnä joukkueen arjessa niin henkisellä tasolla kuin fyysisesti kopin seinällä. Arvojen lisäksi pelisäännöt ovat yksi tapa selkeyttää yhteistä toimintakulttuuria, jollaisen joukkue haluaa luoda.
-Sovimme arvoista ja pelisäännöstä yhdessä ja jokainen sitoutui niihin. Niiden tarkoituksena on selkeyttää arkea. Haluamme, että jokainen kokee joukkueen turvalliseksi paikaksi kehittyä ja korostamme näiden kautta toiminnassamme meille tärkeitä teemoja kuten yhdenvertaisuutta.
Menestymisen elämässä nähdään olevan 20% mekaanista ja loput 80% ovat kiinni henkisestä puolesta. Anderssonin mielestä tämä korostaa hyvin sitä, kuinka merkityksellinen asia on kyseessä.
– Huipulla hyvät ja erinomaiset pelaajat erottava tekijä on mielestäni pelaajan henkiset ominaisuudet. Ja jos miettii mittasuhteita henkisen ja fyysisen tekijöiden vaikutuksesta suorituskyvyssä ja peilaa sitä harjoitustunteihin, mitä fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen käytetään, on meillä vielä toistaiseksi iso vinouma harjoittelussa. Henkisen puolen työkalujen kautta pääsemme kehittämään itseämme edelleen pelaajina ja kiinni siihen, mitä haluamme kehittää ja mihin suuntaan kulkea. Yksilötasolla on tärkeää, että pelaajan itsetuntemus kehittyy. Ajattelin ennen kouluttautumista, että tunnen itseni hyvin. Olen kuitenkin todennut itse, etten voi sanoa näin, ja kouluttautumisen myötä uskallan vain sanoa tuntevani itseäni aiempaa paremmin. Pelaajan kanssa käydään siis läpi sitä, minkälainen on, mitä haluaa ja miksi, ja sitä kautta edelleen mitkä asiat vaikuttavat suorittamiseen ja kehittymiseen, ja miten asioita voidaan konkretian tasolla edistää. En itse tarjoa pelaajille valmiita ratkaisuja, vaan yritän auttaa pelaajia löytämään ne itse yhteisten keskustelujen jälkeen.
