Instagram Youtube Tiktok Facebook-f Linkedin-in Threads

Turvallinen harrastaminen Tepsissä

Turvallinen seurayhteisö

TPS:n toimintakulttuurin tulee taata kaikille seurayhteisön jäsenille turvallinen seurayhteisö. Toimintatapojemme avulla huolehdimme lasten, nuorten ja aikuisten turvallisuudesta seuratoiminnassa. 

Jokaisella on oikeus tulla hyväksytyksi TPS Jalkapallon toiminnassa omana itsenään. Toimintamme keskeisenä lähtökohtana on, että jokaisella on turvallista harrastaa. Pyrimme ohjeistuksillamme ehkäisemään kiusaamista ja epäasiallista käytöstä. 

Turun Palloseurassa selvitetään välittömästi seuran toiminnassa mahdollisesti ilmenevät epäilyt harrastajien koskemattomuutta ja turvallisuutta vaarantaneista tapahtumista ja teoista.

Turvallisen harrastamisen varmistamiseen kuuluu myös lasten ja nuorten suojaaminen seuratoimijoiden rikostaustaotteiden tarkastamisella.

Pelaajamme ovat itse myös määritelleet, minkälainen TPS:n pelaaja ja joukkue on kentällä ja sen ulkopuolella ja odotamme, että kaikki toimivat näiden määritelmien sekä seuran sääntöjen ja toimintaohjeiden mukaisesti.

Tiedotamme toimintatavoistamme joukkueiden toimijoita sekä harrastajia, ja ne ovat julkisesti nähtävillä tällä sivulla.

Tutustuthan alla oleviin ohjeistuksiin ja varmistathan omalla käytökselläsi turvallisen toimintaympäristön jokaiselle tepsiläiselle.

TPS Juniorijalkapallo ry – turvallisuussuunnitelma ja –ohjeistus

Seuran kokonaisvaltainen turvallisuuskonsepti

  • Turvallisuusasioiden vastuuhenkilöt ovat puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet. Operatiivisen turvallisuusvastaavan puuttuessa yhteyshenkilönä toimii seuran toiminnanjohtaja.
  • Seuran johto ja muut vastuuhenkilöt tunnistavat seuratoiminnan riskit:
    • toimintaan liittyvät riskit
    • talouteen liittyvät riskit
    • henkilöstöön (vapaaehtoiset ja päätoimiset) liittyvät riskit
  • Seuran johto on selvittänyt ja arvioinut erilaisten uhkien ja riskien syyt, vaikutukset ja todennäköisyydet.
  • Seuran johto on tehnyt toiminnan riskianalyysin korjaavine ja ennaltaehkäisevine toimenpiteineen.
 
Turvallinen toimintaympäristö

 

TPS Juniorijalkapallo ry tarjoaa lapselle päihteettömän, väkivallattoman ja turvallisen ympäristön. Haluamme ehkäistä toiminnassamme kaikenlaisen lapseen kohdistuvan häirinnän, syrjinnän ja hyväksikäytön.

Turvallisuudella ja koskemattomuudella tarkoitetaan sitä, että

  • lapsen perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat
  • lapsen henkilökohtaista koskemattomuutta kunnioitetaan
  • lapsen turvallista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia tuetaan
  • lasta suojellaan seksuaalirikoksilta, väkivaltarikollisuudelta, päihteiltä ja muilta lapsen turvallista kasvua uhkaavilta tekijöiltä.
 
 

Toimintatapojemme avulla

  • edistämme lasta suojaavan toimintakulttuurin syntymistä
  • tuemme alaikäisten turvallista osallistumista toimintaamme
  • vahvistamme lasten tietoisuutta omista oikeuksistaan.
 

Seurajohdon vastuu toiminnan turvallisuudesta

  • Puheenjohtajalla ja seuran hallituksella on kokonaisvastuu kaikesta toiminnasta.
  • Seuran eri tehtävät on pyritty organisoimaan ja resursoimaan mahdollisimman järkevästi. Kaikkiin joukkueisiin tulee löytyä vastuuntuntoiset ja koulutetut valmentajat sekä taustahenkilöt, jotta joukkueen toiminta on mahdollista.
  • Seuran joukkueiden käyttämien harjoitus- ja pelipaikkojen turvallisuus pyritään takaamaan ja havaittuihin tai raportoituihin epäkohtiin puuttumaan niiden vaatimalla ripeydellä.
  • Seura pyrkii aina tiedottamaan järjestämistään tapahtumista riittävästi ja sopivalla aikataululla.
  • Seura kannustaa ja ohjaa toimijoitaan kehittämään osaamistaan myös turvallisuuden saralla. Tarjolla olevien koulutusten kustannuksiin saa seuralta tukea tilanteesta riippuen jopa 100 % verran. Seura pyrkii myös myötävaikuttamaan ja edesauttamaan toivottujen / tarvittavien koulutusten toteuttamista.
  • Seuralla on toiminnassaan tarvittava ajantasainen vakuutusturva.


Turvallisuussuunnitelmapohjat otteluiden, turnausten ja muiden tapahtumien järjestämiseen

  • Seura tekee vuosittain toiminnastaan seuran kotisivuilla ja/tai Seuratoiminnan manuaalissa nähtävillä olevan vuosikellon. Vuosikelloa päivitetään kauden aikana aina tarpeen vaatiessa. Vuosikellosta on aina saatavilla suurimmat ja merkittävimmät seuran järjestämät tapahtumat.
  • Joukkueiden tulee tapahtumia suunnitellessaan olla yhteydessä seuran turvallisuusvastaavaan ja sen puuttuessa toiminnanjohtajaan. Yhteistyössä turvallisuusvastaavan kanssa osapuolet tekevät päätöksen eri viranomaisilmoituksista tapahtuman koon ja luonteen mukaan. Tarvittaessa seuralta on saatavilla ajan tasalla olevat turvallisuussuunnitelmapohjat ja muut turvadokumentit.
  • Järjestävän tahon tulee tarvittaessa huolehtia hyvissä ajoin ilmoituksista sekä yhteistyöstä viranomaisten kanssa. Järjestävän tahon tulee myös hyvissä ajoin varmistaa riittävän ja ammattitaitoisen / koulutetun turvahenkilöstön saatavuus.


Seuratoimijan toimintaohjeet ongelma-, poikkeus- ja kriisitilanteissa

  • Loukkaantumis- ja sairastumistilanteissa toimi seuran ohjeistuksen mukaisesti. Arvioi tarve lääkärinhoidolle ja tarvittaessa soita paikalle sairaankuljetus. Ilmoita loukkaantumisesta / sairastumisesta loukkaantuneen vanhemmille tai lähimmälle omaiselle mikäli loukkaantunut ei ole siihen itse kykenevä.
  • Anna loukkaantuneella tai hänen vanhemmilleen / lähiomaisilleen toimintaohjeet lääkärikäyntiä ja vakuutusyhtiön kanssa toimimista varten (mikäli loukkaantunut on vakuutettu seuran toimesta).
  • Onnettomuustilanteissa arvioi avun tarve ja tee tarvittaessa hätäilmoitus (112). Ilmoita onnettomuudesta loukkaantuneen vanhemmille tai lähimmälle omaiselle mikäli loukkaantunut ei ole siihen itse kykenevä.
  • Seuran tai joukkueen tapahtumissa tai tilaisuuksissa tapahtuvasta lain vastaisesta teosta tai rikkomuksesta (varkaus, rattijuopumus, henkilöön kohdistuva rikkomus tai häirintä) on tehtävä asianmukainen ilmoitus viranomaisille. Kyseisissä tilanteissa tulee tehdä ilmoitus myös seuran puheenjohtajalle ja / tai toiminnanjohtajalle.
  • Edellä mainituissa tilanteissa tulee muistaa seuran kriisiviestinnän ohjeistus ja toimia viipymättä sen mukaisesti.

 

 

LASTEN JA NUORTEN KANSSA TYÖSKENTELEVIEN RIKOSTAUSTAN SELVITTÄMINEN

Yleistä

Lainsäädäntö velvoittaa Suomessa selvittämään lasten kanssa työskentelevien rikostaustan

  • työ- ja virkasuhteisten osalta aina (504/2002) ja vapaaehtoisten osalta (148/2014) niiltä osin kuin
    toiminnan järjestäjätaho katsoo sen aiheelliseksi.
  • Lainsäädännön henki tältä osin on turvata lapselle paras ja turvallinen kasvuympäristö myös mm. harrastus- ja kilpaurheilutoiminnan parissa
  • Em. lainsäädäntöön liittyen Suomen Palloliitto on luonut oman ohjeistuksen lasten turvallisuuden
    takaamiseksi, jota TPS jalkapallo noudattaa.
  • Palloliiton ohjeistuksen mukaan jalkapalloseuroissa on vapaaehtoisten osalta rikostaustaote selvitettävä valmentajilta, joukkueenjohtajilta, huoltajilta sekä muilta seuran määrittelemiltä lasten ja nuorten kanssa läheisesti toimivilta.


Vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisen tausta

  • Lasten ja nuorten turvallisuus keskiössä
  • Ennaltaehkäisevä vaikutus
  • Vahva viesti: lasten ja nuorten turvallisuus otetaan jalkapallossa vakavasti
  • Jalkapallon ja jalkapalloseurojen imagon vahvistaja
  • Euroopan jalkapalloliitolla (UEFA) vahva ohjaus jäsenliitoilleen
  • Jotkut seurat ovat jo ottaneet käyttöönsä ve-toimijan rikostaustan selvittämisen


Rikostaustan selvittämisen prosessi seurassa

  1. Seuran hallituksen kokous käsittelee lasten henkilökohtaista koskemattomuutta turvaavat toimenpiteet seurassa
    – Hallitus käsittelee ja kirjaa toimintaohjeen lasten henkilökohtaista koskemattomuutta turvaavista
      toimenpiteistä seurassa.
    – Hallitus päättää kuka on seuran vastuuhenkilö vapaaehtoistoimijoiden rikostaustan selvittämisen
      prosessissa (TPS:ssa toiminnanjohtaja)
    – Hallitus määrittelee, miltä toimijaryhmiltä seurassa rikostaustan selvitys vaaditaan (TPS:ssa
       valmentajat, huoltajat, joukkueenjohtajat, työntekijät)

  2. Seuran nimeämä(t) vastuuhenkilö(t) pyytävät vapaaehtoistoimijalta suostumuslomakkeen rikostaustan
    selvittämiseksi. Työntekijöiltä pyydetään varsinainen rikostaustaote, sillä heidän tulee hakea sitä itse.

  3. Seura täyttää rikosrekisteriotehakemuksen sähköisessä asiointipalvelussa suomi.fi -sivustolla
    (Rikosrekisteriotehakemus: lasten kanssa toimiminen vapaaehtoisena). Liitteeksi hakemukseen lisätään vapaaehtoistoimijan suostumuslomake. Seura vastaa rikostaustaotteen selvittämisestä aiheutuvista kuluista.

  4. Rikosrekisteriote lähetetään seuran hakemuksessa nimeämälle vastuuhenkilölle. Vain vastuuhenkilö saa avata kirjeen.

  5. Seuran vastuuhenkilö käy läpi rikosrekiosteriotteen (korkeintaan 6 kk vanha). Tämän jälkeen vastuuhenkilö luovuttaa otteen henkilölle, jota ote koskee.

  6. Vastuuhenkilö kertoo hallituksen kokoukselle, että henkilön rikosrekisteriote on nähty. Hallitus kirjaa pöytäkirjaansa, että kyseisen henkilön rikosrekisteriote on nähty. Pöytäkirjaan ei kirjata rikosrekisteriotteen sisältöä. Seuraa koskee ehdoton vaitiolovelvollisuus rikostaustaotteiden sisältöihin ja henkilötietoihin liittyen.

  7. Mikäli rikosrekisteriotteessa näkyy rikostuomio, Suomen Palloliitto suosittelee, että henkilö ei voi toimia seurassa.

Joukkueen pelisäännöt

Jokaisen joukkueen tulee tehdä omat pelisääntönsä, joiden mukaan kaikki – pelaajat, toimihenkilöt, vanhemmat – toimivat. Pelisäännöillä pyritään lisäämään urheilijoiden turvallisuuden- ja yhteenkuuluvuudentunnetta

Lapsille tulee luoda mahdollisuuksia osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Tämä luo ympäristöä, missä he uskaltavat puolustaa oikeuksiaan ja nostaa esiin huoliaan. Pelisääntöjen luominen yhdessä on helppo tapa osallistaa nuoria urheilijoita, sekä saada heidät sitoutumaan yhteisiin sääntöihin.

Pelisääntöjen luomisen yhteydessä lapsille ja nuorille on myös kerrottava heidän oikeuksistaan, sekä ohjeistettava miten toimia jos he kokevat epäasiallista käytöstä.

TPS:ssa pelaajt ovat ite määritelleet, millainen TPS:n pelaaja ja joukkue on kentällä ja sen ulkopuolella (lue valikon kohta ”Tepsiläinen pelaaja ja joukkue”).

Ohje pelisääntöjen luomiseen ja lasten oikeuksista kertomiseen

TPS:n pelaajat ovat itse määritelleet, minkälainen TPS:n pelaaja ja joukkue on kentällä ja sen ulkopuolella.

Nämä määritelmät tulee huomioida joukkueen pelisääntökeskusteluissa. Koska pelaajien mielestä  TPS:n joukkue näyttää esimerkiksi yhtenäiseltä ja ammattimaiselta, käykää keskusteluissa läpi mitä se pelaajien mielestä käytännössä tarkoittaa. Mitä on yhtenäisyys, mitä on ammattimaisuus ja niin edelleen.

Pelisäännöissä tulee toki huomioida muutakin; esimerkiksi miten ilmoitetaan osallistumisesta, miten käyttäydytään ja niin edelleen. Näiden vastausten on siis tarkoitus olla pelisääntökeskustelun tukena, sillä näissä vastauksissa kuuluu pelaajien ääni.

MILLAINEN TPS:N PELAAJA ON PUKUKOPISSA?
Pelaajien vastausten mukaisesti TPS:n pelaaja on pukukopissa:

  • Kunnioittava, ystävällinen ja hyväkäytöksinen
  • Rauhallinen ja positiivinen
  • Keskittynyt ja valmis
  • Kannustava, asiallinen ja reilu
  • Aktiivinen ja energinen, fiksu
  • Oma itsensä ja rehellinen, joukkueen yhteisiä sääntöjä noudattava


MILLAINEN TPS:N PELAAJA ON KENTÄLLÄ?
Pelaajien vastausten mukaisesti TPS:n pelaaja on kentällä:

  • Voitontahtoinen ja periksiantamaton
  • Keskittynyt ja omistautunut
  • Aggressiivinen ja positiivinen
  • Rohkea ja älykäs
  • Muita kunnioittava ja kannustava joukkuepelaaja

 

MILLAINEN TPS:N PELAAJA ON KENTÄN ULKOPUOLELLA?
Pelaajien vastausten mukaisesti TPS:n pelaaja on kentän ulkopuolella:

  • Kannustava, kunnioittava ja reilu
  • Rauhallinen ja ystävällinen
  • Asiallinen, kohtelias ja hyväkäytöksinen
  • Omalla ajalla treenaava
  • Muistaa, että edustaa seuraa myös kentän ulkopuolella ja käyttäytyy sen mukaisesti

 

MILTÄ TPS:N JOUKKUE NÄYTTÄÄ ULOSPÄIN JA MINKÄLAINEN JOUKKUE ME HALUAMME OLLA?

  • Yhtenäinen ja ammattimainen
  • Kunnioittava ja periksiantamaton
  • Kilpailullinen ja urheilullinen
  • Voitontahtoinen ja menestyvä
  • Positiivinen ja esimerkillinen

 

Epäasiallisen käytöksen ja toiminnan ennaltaehkäisy

TPS Jalkapallossa noudatetaan avointa ja toisia kunnioittavaa ilmapiiriä, jossa kaikista asioista voidaan puhua avoimesti. Lisäksi varmistamme, että ohjeet ja käytännöt ovat kaikkien tiedossa ja helposti saatavilla, esimerkiksi seuran kotisivuilla.

Epäasialliseen käytökseen, kiusaamiseen ja häirintään on nollatoleranssi. Kaikki tietoon tulleet epäilyt epäasiallisesta käytöksesta tai toiminnasta selvitetään ja tutkitaan.

Tiedotamme seurayhteisöllemme turvallista seuratoimintaa koskevista kysymyksistä osana muuta tiedottamista. Varmistamme, että niin seuratoimijat, harrastajat kuin lasten huoltajat tietävät keneen voivat olla yhteydessä, mikäli epäilyä väärinkäytöksistä ilmenee.

TPS Juniorijalkapallo ry:n seuratyöntekijöille, valmentajille ja vapaaehtoisille (joukkueenjohtajat, huoltajat ja vapaaehtoisena toimivat valmentajat)  tehdään rikosrekisteriotteen tarkistus. Palkattujen työntekijöiden tulee suorittaa Väestöliiton Et ole yksin -koulutus sekä Vastuullisen valmentajan verkkokurssi (valmentajat).

TPS Juniorijalkapallo ry:n vastuuhenkilönä turvallisuutta koskevissa kysymyksissä on toiminnanjohtaja Kim Ekroos.

Toimintatavat, mikäli TPS Jalkapallossa ilmenee epäilyä häirinnästä tai muusta epäasiallisesta käytöksestä

  • Tarkistamme huolellisesti kaikki valitukset ja epäilyt ja olemme kaikissa tapauksissa yhteydessä tapauksen osapuoliin ja lapsen vanhempiin.
  • Rikosepäilyihin puutumme välittömästi. Jos on syytä epäillä, että kyseessä on rikoslaissa mainittu teko, olemme viipymättä yhteydessä viranomaisiin sekä Suomen Palloliittoon. Olemme yhteydessä myös lapsen vanhempiin. Varmistamme, että kaikkia osapuolia, mahdollista epäiltyä, uhria ja uhrin vanhempia kuullaan huolellisesti tapahtuneesta.
  • Lasten ja nuorten turvallisuus on tärkeintä. Huolehdimme, ettei mahdollinen epäasiallinen käytös, häirintä ja hyväksikäyttö jatku. Jos kyseessä on epäily vakavammasta häirinnästä tai hyväksikäytöstä, mahdollisen uhrin ja tekijän välinen kanssakäyminen katkaistaan heti.
  • Tilanteen niin vaatiessa pyydämme keskusteluapua neuvoa antavalta vaitiolovelvolliselta asiantuntijalta.
  • Viestintämme on selkeää ja totuudenmukaista. Huolehdimme, että kaikki osapuolet tietävät, miten valituksen tai epäilyn käsittely etenee yhdistyksessämme. Yhdistyksestä ulospäin viestittäessä huolehdimme sekä mahdollisen uhrin että tekijän oikeusturvasta.

Ehkäistäksemme sellaiset riskitekijät, jotka saattavat johtaa erilaiseen kiusaamiseen olemme laatineet ohjeet kiusaamisen ennaltaehkäisyyn.

Kiusaamisen osalta TPS:lla on nollatoleranssi. Mikäli kiusaamista tapahtuu, tulee siihen reagoida välittömästi. Olemmekin laatineet ohjeistuksen, miten tulee toimia kiusaamisen tultua ilmi.

On tärkeä huomioida, että kiusaaminen on hyvin yleisesti ryhmäilmiö, jossa melkein jokaisella joukkueen jäsenellä on rooli. Ryhmäilmiön vuoksi prosessin jälkeen on syytä nostaa kiusaaminen keskusteluun koko joukkueen kanssa.

Seuraavassa on esitelty prosessit kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja kiusaamistapauksen tullessa esiin. Muistutetaan toiminnassamme kaikille, että kiusaaminen ei tepsi ikinä!

ENNALTAEHKÄISY / PELAAJAT

  1. Joukkueen pelisäännöt
    On tärkeää, että joukkueella on selkeät pelisäännöt yhdessäolosta ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti.

  2. Pelaajien vastuu
    Pelaajilla on vastuu myös toistensa viihtymisestä. Onkin korostettava, että omasta käyttäytymisestä huolehtimisen lisäksi pelaajien tulee myös puuttua sellaiseen muiden pelaajien käyttäytymiseen, joka saattaa vahingoittaa joukkueen pelaajien henkistä ja psyykkistä viihtyvyyttä ja/tai turvallisuutta


ENNALTAEHKÄISY / JOUKKUEENJOHTO JA TOIMIHENKILÖT

  1. Joukkueen pelisäännöt
    Huolehdi, että joukkueella on selkeät pelisäännöt yhdessä toimimisesta. Tavoitteena tulee olla henkisesti ja psyykkisesti turvallinen ilmapiiri, jossa erilaisuus on hyväksyttyä.

  2. Joukkuehenki ja sen edistäminen
    Paras kiusaamisen ennaltaehkäisy on joukkuehengen edistämiseksi tehty työ. Valmentajan esimerkki kaikkien huomioimiseksi on keskeisessä roolissa kannustava ja myönteinen palautteen anto valmentajalta pelaajille ja pelaajien keskinäisen vuorovaikutuksen kehittäminen myös. Säännöllisesti joukkueen toiminnassa tulisi olla tilanteita, jossa kohdataan muussakin ympäristössä kuin jalkapalloharjoituksissa ja -peleissä. Leirit ja turnausmatkat, jossa ollaan pidempään yhdessä antavat loistavia mahdollisuuksia joukkuehengen kehittämiseen ja lujittamiseen.

  3. Kiusaamisen nollatoleranssi
    Joukkueessa tulee huolehtia, että pelaajat ymmärtävät kiusaamisessa olevan nollatoleranssi. Tämän tulee näkyä välittömänä toimintana, kun kiusaamisepäilyt nousevat esiin pelaajille tulee kuvata miten toimia, kun havaitsevat kiusaamista ja kannustaa kertomaan asian joukkueen johtoryhmälle.

  4. Roolin tärkeys
    Sopikaa etukäteen roolinne kiusaamistapausten käsittelyssä.

  5. Kaikki samalle sivulle
    Käykää kiusaamisen ennaltaehkäisyä läpi myös vanhempainillassa ja samalla kiusaamistapausten selvittelyprosessi.

ENNALTAEHKÄISY / VANHEMMAT

  1. Keskustelkaa kotona kiusaamisesta, vaikka kokisitte ettei asia kosketa perhettänne.

    Määritelkää kiusaaminen:

    Kiusaamisena pidetään sitä, kun yhdelle ja samalle lapselle/nuorelle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä. Tekijänä on joku tai jotkut, jota vastaan lapsen/nuoren on vaikea puolustautua.

  2. Rooleja kiusaamistilanteessa:
    • Kiusaaja on aktiivinen ja aloitteellinen, kiusaamistilanteiden päätekijä. Kiusaajia on lapsista noin 7–10 prosenttia.
    • Apuri ei ole itse varsinainen aloitteentekijä vaan avustaa kiusaajaa eri tavoin. Apureita on myös 7–10 prosenttia lapsista.
    • Kannustajat kerääntyvät paikalle katsomaan ja naureskelemaan. He tarjoavat kiusaajalle myönteistä palautetta esimerkiksi ilmein ja sanallisesti. Kannustajia on 15–20 prosenttia lapsista.
    • Kiusattu on lapsi/nuori, joka joutuu toistuvasti muiden kielteisen toiminnan kohteeksi ja joka on jollain tavoin puolustuskyvytön kiusaajiinsa nähden. Kiusattuja on 5–15 prosenttia lapsista.
    • Puolustaja on lapsi,/nuori joka asettuu kiusatun puolelle ja pyrkii tukemaan häntä. Puolustaja yrittää saada toiset lopettamaan kiusaamisen tai lohduttaa kiusattua kahden kesken. Puolustajia on lapsista 15–20 prosenttia.
    • Hiljainen hyväksyjä on lapsi/nuori, joka vetäytyy syrjään kiusaamisesta ja on kuin ei kiusaamista huomaisikaan. Hiljaisia hyväksyjiä on oppilaista 25–35 prosenttia.

  3. Oma esimerkki on tärkeä

    Älä arvota joukkueen muita pelaajia heidän ominaisuuksiensa kautta.
    Älä määrittele kielteisillä tavoilla joukkuetovereita.
    Aseta selvät rajat, mikä on hyväksyttävää käyttäytymistä toisia kohtaan.

  4. Kuuntele ja kysele, millaiset kaverisuhteet lapsellasi on

    Tue kaverisuhteita.
    Kertominen mahdollisesta kiusaamisesta on helpompaa, jos vanhemmat ovat olleet kiinnostuneita kavereista.

  5. Seuraa lapsesi/nuoresi netin ja mobiililaitteiden sosiaalisen median käyttöä ja ole perillä, mitä siellä tapahtuu.

PELAAJAT

Kiusattu lapsi/nuori

  1. Esiintuominen
    Joukkueessa on rakennettava jatkuvasti sellaista ilmapiiriä, joka kannustaa lapsia/nuoria kertomaan joukkueen johtoryhmälle tai kotona kokemastaan kiusaamisesta.

  2. Sovittelu
    On tärkeää, että kiusaamisen uhriksi joutunut lapsi/nuori osallistuu tapahtumien sovitteluun yhdessä vanhempiensa kanssa. Tavoitteena sovittelussa tulee olla turvallinen ilmapiiri, joka mahdollistaa kiusatun lapsen/nuoren on mahdollista voivansa antaa tapahtunut anteeksi. Näin myös kovia kokenut itsetunto saa mahdollisuuden nousta.

  3. Eteenpäin
    Tilanteen läpikäymisen tulee mahdollistaa lapsen/nuoren osallistumisen joukkueen toimintaan ilman aiempien tapahtumien taakkoja.

Kiusannut lapsi/nuori

  1. Selvittäminen
    Syytökset kiusaamisesta tulee ensin selvittää tarkoin ennen kuin kiusaamista pidetään ”selvänä tapauksena”. Selvittämisen tavoitteena on saada selville ”mitä on tapahtunut”, ”miksi” ja ”miten kiusannut lapsi/nuori itse katsoo asian selvittelyn jatkon kannalta parhaaksi menettelytavaksi.

  2. Sovittelu
    Selvittelyn tavoitteena on kiusatun lapsen/nuoren kokemuksen esiintuominen, aito anteeksipyyntö ja sopimus siitä, kuinka asia sovitetaan.

  3. Seuraamus
    Sovittelussa sovitaan, kuinka asia sovitellaan. ”Yhdyskuntapalvelu”-tyyppisesti joukkuepalveluun voi kuulua tehtäviä, jotka eivät ole nöyryyttäviä mutta opettavia, kuten kiusaamiseen syyllistyneen nuoren asettaminen kiusaamisen ehkäisystä vastaavaksi rajatuksi ajaksi tms.
 

JOUKKUEENJOHTO JA TOIMIHENKILÖT

  1. Selvitä
    – Ota tosissaan ilmoitus kiusaamisesta
    – Selvitä kiusatun lapsen/nuoren kuvaus tilanteesta (iästä riippuen
      yhdessä vanhempien kanssa)
    – Mitä on tapahtunut?
    – Tarkkoja esimerkkitilannekuvauksia?
    – Ketkä ovat olleet kiusaamassa mukana?
    – Ota kiusaamiseen syyllistynyt/-neet palaveriin
    – Mitä heidän mukaansa on tapahtunut?
    – Miksi on tapahtunut se, mitä on tapahtunut?
    – Varmista, että ymmärtävät (todistetun) kiusaamisen vakavuuden.
    – Auta kiusaamiseen syyllistyneiden nähdä asia kiusatun
      kokemusmaailmasta.
    – Sopikaa toimenpiteet, miten asian toistuminen tulevaisuudessa
      estetään.

  2. Sovittele
    – Valmistele etukäteen (todistettuun) kiusaamiseen syyllistyneiden aito
      pahoilla olo
    – Valmistele etukäteen kiusatun valmius antaa anteeksi.
    – Kuvaa tapahtunut, kiusatun kokemukset ja kiusaamisen vakavuus.
    – Anna kiusaamiseen syyllistyneille puheenvuoro ja mahdollisuus pyytää
      tekoaan anteeksi.
    – Anna kiusatulle mahdollisuus antaa anteeksi.
    – Sovitaan sopivan ajanjakson päähän uusi palaveri, jossa tarkistetaan
      tilanne.

  3. Seuraamus
    – Sopikaa sopiva seuraamus kiusaamiseen syyllistyneille.
    – Vältä nöyryyttämistä.
    – Anna kiusaamiseen syyllistyneille mahdollisuus itse ehdottaa sopivaa
      seuraamusta.
    – Muista, että osa seuraamusta on selvittely ja sovitteluvaihe.

  4. Seuranta

Sovittelun jälkeen siirrytään normaaliin arkeen. On tärkeä muistaa,
että kiusaamiseen syyllistyneet ovat toimineet väärin mutta se ei tee
heistä pahoja ihmisiä. Seuraamuksen hoitamisen jälkeen asiaa ei
nosteta enää esiin (paitsi seurantapalaverissa).

Mikäli kiusaaminen toistuu, otetaan asia välittömästi uuteen prosessiin. Pidetään sovitussa aikataulussa seurantapalaveri:

    • Onko seuraamus hoidettu?
    • Onko muut sovitut asiat tulleet hoidetuksi eli toimet ettei kiusaamista enää tapahdu?
    • Miten hyvä kehitys voidaan saada jatkumaan?
    • Onko kaikki hyvin?


VANHEMMAT

Kiusatun lapsen/nuoren vanhempi

  1. Ota tosissaan, jos lapsi/nuori kertoo kiusaamisesta.
  2. Ota yhteys joukkueen valmentajaan asian selvittämiseksi.
    Käy asia läpi ilman tunteen paloa, vaikka oman lapsen kiusaaminen tuntuukin pahalta. On tärkeä muistaa, että lapset/nuoret ovat vasta kasvamassa täysivaltaisiksi kansalaisiksi eikä kiusaaminen tee kenestäkään lähtökohtaisesti pahaa.
  3. Ole lapsesi puolella ja tue häntä mutta vältä mustamaalaamasta kiusaamiseen syyllistyneitä.
  4. Tavoittele sovintoa. Sovinto on paras tie turvalliseen henkiseen ja psyykkiseen ympäristöön kaikille osapuolille.

Kiusaamiseen syyllistyneen lapsen/nuoren vanhempi

  1. Osoita selkeästi, ettet hyväksy tekoa.
  2. Ole kuitenkin lapsesi/nuoresi tukena prosessissa. Hän on tehnyt väärin mutta niin tekevät kaikki joskus.
  3. Tavoittele sovintoa. Sovinto on paras tie turvalliseen henkiseen ja psyykkiseen ympäristöön kaikille osapuolille
  4. Tee yhteistyötä joukkueen johtoryhmän kanssa asian selvittämiseks

Sivua päivitetään.

Urheiluharrastukseen ei TPS Juniorijalkapallon arvojen mukaan kuulu päihteiden eikä nikotiinituotteiden käyttö.

TPS pyrkii omalla toiminnallaan ja toimintakulttuurillaan ehkäisemään päihteiden ja nikotiinituotteiden käyttöä sekä lisäämään tietoa niiden haitoista.

Päihteiden ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisy seuran toiminnassa

Jokainen seuran toiminnassa mukana oleva sitoutuu noudattamaan seuran ohjeistuksia ja toimintamalleja.

  • Toiminnalla käsitetään harjoitus-, peli- sekä turnaustoiminta, eli kaikki sellainen toiminta, jota harjoitetaan seuran nimellä.
  • Päihteettömyys ja nikotiinittomuus tarkoittaa, ettei kukaan joukkueen toimijoista osallistu toimintaan päihteiden vaikutuksen alaisena, eivätkä käytä nikotiinituotteita tapahtumien aikana.
    • Valmentajat ja toimihenkilöt sitoutetaan seuran toimintamallin mukaiseen toimintaan konkreettisesti valmentajasopimusten ja toimihenkilösitoumusten kirjauksin.
  • Seura ja sen toimijat kannustavat niin pelaajia kuin toimihenkilöitäkin päihteettömyyteen ja nikotiinittomuuteen myös vapaa-ajalla.
  • Seura pyrkii lisämään tietoutta aiheesta myös koulutuksin, tiedoittein ja tietoiskuin.
  • Seura ohjeistaa joukkueitaan käymään myös päihteisiin ja nikotiinituotteisiin liittyvät asiat läpi joukkueen Pelisääntökeskusteluissa.

 

Aikuisten vastuu ja ehkäisevä päihdetyö

Ennaltaehkäisevällä toimintamallilla edistetään terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia ehkäisemällä sekä vähentämällä päihdehaittoja.

Aikuisten – niin lasten ja nuorten vanhempien kuin seuran toimihenkilöiden ja valmentajien – vastuulla on toimia esimerkkinä sekä lasten ja nuorten tukena.

Ehkäisevän päihdetyön piiriin lasketaan alkoholi, nikotiinituotteet ja huumausaineet – sekä päihderiippuvuuden tapaista riippuvuutta aiheuttava rahapelaaminen. Ehkäisevällä päihdetyöllä vähennetään päihteiden ja rahapelien kysyntää, saatavuutta sekä päihteiden ja rahapelien käytöstä syntyviä haittoja.

Tavoitteena on ehkäistä erityisesti lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä ja rahapelaamista sekä lykätä päihde- ja rahapelikokeilujen aloittamista. Ehkäisevällä päihdetyöllä ehkäistään myös aikuisten päihteiden ja rahapelien riskikäyttöä sekä niiden käytöstä aiheutuvia haittoja. Toiminnalla lisätään päihteiden ja rahapelien käyttöön liittyvien ilmiöiden ymmärrystä ja hallintaa.

Lähde: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 

Tämä ohjeistus tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain.

Seuran käyttämien harjoituspaikkojen ja seuran harjoitustapahtumien turvallisuus

  • Pysäköin ajoneuvoni aina sille varatulle paikalle ja jätän kulku- ja pelastusväylät esteettömiksi.
  • Noudatan pysäköintialueilla erityistä tarkkaavaisuutta ja huomioin harjoituspaikkojen läheisyydessä liikkuvat lapset, nuoret ja aikuiset.
  • Sisäharjoituspaikoissa huolehdin joukkueen toimihenkilönä, että tiedän ensisammutusvälineistön ja hätäpoistumisteiden sijainnin, pidän kulun niille avoimena ja avustan lapsia ja nuoria hätätilanteen sattuessa.
  • Pidän käyttämäni tilat siistinä korjaamalla jälkeni. Käytän tarvittaessa käytössä olevia siivousvälineitä. Lähtiessäni sammutan valot ja suljen ovet.
  • Tarvittaessa noudan avaimet ohjeiden mukaan joko henkilökunnalta tai edellisen vuoron käyttäjiltä. Vuoroni jälkeen toimitan avaimet seuraaville käyttäjille tai toimitan ne henkilökunnalle tai jätä ne koppiin ja suljen ovet.
  • Harjoitus- ja otteluhalleista, -kentistä ja –paikoista välineineen on pyritty luomaan mahdollisimman turvallinen ympäristö. Mikäli havaitsen turvallisuudessa puutteita, ilmoitan niistä viipymättä henkilökunnalle ja tarvittaessa myös seuran johdolle.
  • Joukkueen toimihenkilönä huolehdin yhteistyössä muiden toimihenkilöiden kanssa, että joukkueeni kaikissa tapahtumissa on mukana asianmukaiset ensiapuvarusteet / huoltolaukku. Huoltolaukun esimerkkisisällön ohjeistus toimitetaan joukkueille sähköisessä muodossa.
  • Turvallisuussuunnitelman loppuun on koottu toimintaohjeista valmentajille ja muille toimijoille; miten toimia erilaisissa ongelma- ja onnettomuustilanteissa (ukkonen, loukkaantuminen, ambulanssin tilaaminen, pelaajien opastaminen, tiedottaminen vanhemmille tms.)
  • Mahdollisten hätätilanteiden tai sairaanhoitoa / -kuljetusta vaativien tilanteiden varalta joukkueille on toimitettu tärkeimmät yhteystiedot ja puhelinnumerot, jotka löytyvät myös seuran kotisivujen materiaalipankista sekä keskeisimpien harjoituspaikkojen ilmoitustauluilta tai vastaavilta. Harjoituspaikkojen yhteys- osoitetiedot löytyvät seuran kotisivuilta.
  • Joukkueiden harjoitus- ja ottelutapahtumien ajankohdat, paikat ja kesto tulee tiedottaa seuran kotisivujen kalenterin avulla hyvissä ajoin. Tieto kalenterista ja sen sisältämistä tiedoista tulee ilmoittaa vanhemmille kauden alussa.

 

Seuran joukkueiden peli- ja turnausmatkojen turvallisuus

  • Joukkueiden tulee aina valita mahdollisimman turvallinen kuljetusmuoto ja matkareitti. Matka-aikataulun tulee olla realistinen ja riittävän väljä. Pidemmillä peli- tai turnausmatkoilla suositellaan ehdottomasti linja-auton käyttöä. Taloudelliset seikat eivät saa vaarantaa henkilöiden turvallisuutta.
  • Peli- ja turnausmatkojen tulee olla hyvin suunnitellut ja niillä tulee aina olla nimetty matkanjohtaja ja/tai vastuuhenkilö (joukkueenjohtajat, vastuuvalmentaja tai muu nimetty henkilö), joka osaa toimia ongelma- ja onnettomuustilanteissa. Ko. henkilöllä tulee olla saatavillaan kaikki välttämättömät yhteystiedot (vanhemmat, seura yms.).
  • Peli- ja turnausmatkojen majoitukset ja ruokailut tulee varata hyvissä ajoin ja niiden tulee olla asianmukaiset, turvalliset ja kaikilta osin käyttötarkoitukseen sopivat.
  • Peli- ja turnausmatkoista tulee tiedottaa pelaajia ja vanhempia riittävästi ja riittävän hyvissä ajoin. Matkoista tulee laatia myös tarvittavat ja vaadittavat turvallisuusasiakirjat.
  • Joukkueen peli- ja turnausmatkoilla alkoholinkäyttö ei kuulu joukkueiden toimihenkilöiden tai pelaajien vastuulliseen toimintaan.

 

UINTITURVALLISUUS
LEIREILLÄ

ENNEN UINTIKERTAA
Selvitä ennakkoon lasten uimataito matkamääräisesti esim. seuraavasti:
Osaan jo uida: 25 m/ 50 m/ 100 m/200 m tai en osaa uida. Käytännön testaus tarvittaessa.

Kouluta ja perehdytä uintitoimintaa valvovat henkilöt: täysi-ikäisiä, uimataitoisia, vesipelastukseen perehtyneitä ja ensiaputaitoisia.

Tarkista ranta palveluntarjoan infotaulusta: syvyys, vedenalaiset kivet, virtaukset, rakenteetja osoite.

Varmista pelastusvälineet: pelastusrengas, ensiapuvälineet. 

Arvioi mahdolliset riskit ja mieti, miten vältettävissä.

UINNIN AIKANA

Uinnin aikana valvoja keskittyy vain valvontaan, ei muihin tehtäviin. Älä jätä leiriläisiä yksin.

Valvojia oltava riittävästi suhteessa leiriläisten määrään, ikään, uimataitoon ja rannan ominaisuuksiin. Yksi valvoja voi valvoa korkeintaan kymmentä leiriläistä.

Jokaisella leiriläisellä on oma uintipari. Valvoja voi tarkistaa parit esimerkiksi pillin vihellyksellä uinnin aikana. Tarjoa uimataidottomille tai heikkouimataitoiselle pelastusliivejä uinnin ajaksi.

Muista pelastusliivit myös muuten vesillä: esim. veneillessä, suppaillessa tai meloessa.

JOS JOTAIN SATTUU…
1. Tunnista hukkuva.
2. Tiedä missä olet (kohteen osoite).
3. Uintia valvojat osaavat pelastaa vedestä, antaa ensiapua ja hälyttää lisäapua vältettävissä.

MUISTILISTA UINTIHETKEN JÄRJESTÄLLE
Selvitä lasten uimataito ennakkoon.

Kouluta uintia valvovat henkilöt (vesipelastus + EA).

Tarkista ranta ja välineet.

Ohjeista lapset uintipari -käytännöstä ja muista uimiseen liittyvistäsäännöistä (esim. ei yksin uimaan).

Varmista riittävä valvonta aina uintihetken aikana.

Pidä hätäohjeet näkyvillä rannalla; rannan osoite ja hätäensiapuohjeet

Käy Leirien uintiturvallisuus -verkkokurssi, joka antaa perustiedot leirin järjestäjälle uintiturvallisuuden varmistamiseksi (www.suh.fi)

Vakavat vammat ja hätäensiapu

Harjoituksissa ja otteluissa tapahtuu vain harvoin erittäin vakavia vammoja tai sairaskohtauksia, mutta niihinkin on hyvä olla varautunut.

Palloliitto ja TPS suosittelevat, että jokaisessa joukkueessa olisi henkilö/henkilöitä, jotka ovat suorittaneet Punaisen Ristin (tai vastaavan toimijan) ensiapu- tai hätäensiapukoulutuksen. Lisäksi on tärkeää selvittää etukäteen onko joukkueen harjoitus- ja pelikentän läheisyydessä sydäniskuria eli defibrillaattoria. Osoitteesta defi.fi voi tarkistaa kenttien (ja esimerkiksi myös oman kodin ja työpaikan) läheisyydessä olevat, rekisteriin lisätyt laitteet. 

Eri kenttien tarkat osoitetiedot eivät välttämättä ole tiedossa tutussakaan paikassa, joten Palloliitto suosittelee 112 Suomi-sovelluksen lataamista puhelimeen, koska sen kautta soittamalla hätänumeroon sijaintitieto välittyy automaattisesti hätäkeskukseen. Kiireellisessä tilanteessa sydäniskurin paikannus onnistuu nopeiten 112 Suomi -sovelluksessa, joka näyttää käyttäjälle kymmenen lähintä sydäniskuria. 

Toiminta erilaisissa hätätilanteissa

Kaikissa hätätilanteissa ensimmäisenä tulee soittaa 112 hätänumeroon.

Punaisen Ristin sivuille on koottuna ensiapuohjeita erilaisiin tilanteisiin (esimerkiksi elvytys, sokki, kouristelu, vakava allerginen reaktio). Ja jos omassa joukkueessasi on esim. astmaatikkoja tai diabetestä sairastavia, sivuilta löytyy myös astmakohtaukseen tai diabeetikon verensokerin laskuun toimintaohjeet, joihin kannattaa tutustua. 

Linkki Punaisen Ristin ohjeisiin

Joukkueissa on myös hyvä miettiä etukäteen mahdollisen hätätilanteen varalta roolit, mitä kukin tekee eli kuka ottaa yhteyden hätäkeskukseen, ketkä aloittavat elvytystoimet, kuka hakee sydäniskurin ja kuka menee tarvittaessa opastamaan ambulanssia perille. Näin hätätilanteessa ei mene aikaa järjestäytymiseen ja esimerkiksi hätänumeroon soittaminen ei unohdu eikä käy niin, että kaikki olettavat, että joku muu on jo soittanut apua.

Sydäniskurin eli defibrillaattorin käyttö

Sydäniskuri eli defibrillaattori on laite, jota kuka tahansa voi käyttää peruselvytyksen yhteydessä. Laite ohjaa elvyttäjää sydänpysähdyksen sattuessa ja osaa tunnistaa mikäli autettava tarvitsee defibrillaatioiskun. Se on turvallinen, sillä ei voi vahingoittaa ketään ja siten sitä voi käyttää kuka tahansa.

Tutustu linkin kautta sydäniskurin (defibrillaattori) toimintaan
https://www.youtube.com/watch?v=SABH6Flwj7s

Hätätilanteen jälkihoito

Kriisin jälkeinen aika on usein kuormittava ja herkkä vaihe, jossa tarvitaan sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tukea. Jälkihoidon tavoitteena on lievittää psyykkistä kuormitusta, ehkäistä pidempiaikaisia vaikutuksia ja vahvistaa selviytymistä.

Tässä osiossta löytyy lisätietoja, mihin tahoihin voi olla yhteydessä saadakseen keskusteluapua, tukea ja ohjausta. Hyvin toteutettu jälkihoito tukee turvallisuuden tunnetta, palauttaa toimintakykyä ja auttaa käsittelemään tapahtunutta rakentavasti.

Mihin olla yhteydessä hätä- tai kriisitilanteen jälkeen

Suomessa on useita tahoja, joihin voi olla yhteydessä jälkihoidon ja tuen saamiseksi:

🧑‍⚕️ Terveydenhuollon palvelut:

  • Oma terveysasema tai työterveyshuolto: Ensisijainen kontakti, jos tarvitaan keskusteluapua tai psykologin palveluita.

  • Päivystys tai kiireellinen apu: Jos kriisi on akuutti ja aiheuttaa esimerkiksi voimakasta ahdistusta tai itsetuhoisia ajatuksia.

🧠 Mielenterveyspalvelut ja kriisiapu:

  • Kriisikeskukset (esim. HelsinkiMissio, MIELI ry:n kriisikeskukset): Tarjoavat matalan kynnyksen keskusteluapua ilman lähetettä. Palvelut ovat usein maksuttomia.

  • MIELI ry:n Kriisipuhelin: Avoinna 24/7 numerossa 09 2525 0111.

  • Sekasin-chat: Nuorille suunnattu, luottamuksellinen keskustelualusta.

Urheiluharrastuksesta saa parhaimmillaan iloa, onnistumisia ja hyviä ystäviä. Väestöliiton ja suomalaisen urheilun yhteishankkeessa edistetään jokaisen oikeutta nauttia urheilusta turvallisesti sekä tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti.

Oletko sinä kohdannut epäasiallista käytöstä tai häirintää urheilussa?

Yhteyttä voivat ottaa urheilijat, urheilijan vanhemmat, valmentajat, sekä urheiluseurojen tai lajiliittojen työntekijät ja vapaaehtoiset.

Lisätietoja: https://www.etoleyksin.fi/

Sivua päivitetään.

Kriisiviestintä

Yksinkertaisimmillaan kriisiviestinnän kuvataan olevan nopeutettua perusviestintää. Kriisillä tarkoitetaan esimerkiksi tapahtumaa, jossa seuran pelaaja tai toimihenkilö on joutunut rikoksen tai suurta medianäkyvyyttä saaneen onnettomuuden uhriksi. Toinen esimerkkitapaus on seuran tai joukkueen valmentajan / toimihenkilön erottaminen tai epäsovussa tapahtuva irtisanoutuminen.

Seuran hallitus on keskustellut kriisiviestinnän mahdollisesta tarpeesta sekä vastuuhenkilöistä kokouksissaan. On päädytty tulokseen, jossa kriisiviestinnästä vastaavat seuran puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja keskenään sopimallaan työnjaolla.

Kriisiviestintä joukkueissa

Mikäli joukkueelle ilmenee tarvetta kriisiviestintään, tulee joukkueen taustahenkilöiden olla ensin yhteydessä seuran puheenjohtajaan ja toiminnanjohtajaan lisäohjeistusta varten. Joukkueen ei omin päin tule viestiä kriisitilanteissa kenellekään, vaan kaikki tiedottaminen kulkee silloin seurajohdon kautta.

Turvalliseen harrastamiseen ja seuratoimintaan liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä seuran toiminnanjohtajaan ja valmennuspäällikköön

Yhteystiedot.