TPS Jalkapallo palkitsee yhdessä pääyhteistyökumppaninsa OP Turun Seudun kanssa joka kuukausi kuukauden vapaaehtoisen tepsiläisen. Kuukauden vapaaehtoinen palkitaan taidemaalari Johanna Oraksen suunnittelemalla Kardemumma Design -seinälautassetillä. Lokakuun vapaaehtoiseksi on valittu Rauno Lehtinen, joka toimii joukkueenjohtajana TPS Sateenkaari -erityisjoukkueessa.
Rauno on yksi TPS Sateenkaaren tärkeistä taustavoimista. Hän on osaltaan omalla työpanoksellaan ollut mahdollistamassa erityislapsille ja nuorille liikunnallista jalkapalloharrastusta, yhdessä muiden TPS Sateenkaaren taustavoimien kanssa. Rauno on yksi koko seuramme pitkäaikaisimmista vapaaehtoistyöntekijöistä, ja hänen kunnioitettavan pitkä uransa Sateenkaaren joukkueenjohtajana on kestänyt jo 20 vuotta.
Moi! Kuka olet ja kuinka kauan olet tehnyt vapaaehtoistyötä Tepsissä?
– Olen Rauno Lehtinen, erityisjoukkue TPS Sateenkaaren joukkueenjohtaja. Olen ollut joukkueenjohtajana nyt 20 vuoden ajan. Osittain olen ollut mukana jo vuodesta 1998 lähtien, kun Sateenkaari-joukkue perustettiin, mutta joukkueenjohtajana sitten vuodesta 2004 lähtien.
Minkälainen historia TPS Sateenkaaren toiminnalla on?
– Sateenkaari-joukkueen tarina käynnistyi vuonna 1998. Koivusen Tero näki, että tällaiselle kehitysvammaisten ohjatulle jalkapalloharrastukselle oli Turussa tilausta. Terolla oli itsellään taustaa sekä jalkapallosta että kehitysvammaisten lasten ja nuorten kanssa työskentelystä. Hän päätti perustaa joukkueen, ja ensimmäisissä treeneissä oli 30–40 nuorta pelurin alkua mukana, noin 10-vuoden ikäisiä suurin osa. Innokasta oli meininki heti alusta lähtien. Siihen muodostui pian sellainen reilun parinkymmenen pelaajan rinki ja treenit alkoivat pyöriä. Muutama niistä alkuaikojen pelaajista, muun muassa oma poikani Tommi, on vielä tänäkin päivänä TPS Sateenkaaren joukkueessa mukana.
– Alusta asti Sateenkaari-joukkueessa on treenattu tosissaan. Ei hampaat irvessä, mutta tosissaan. Harjoituksiin sisältyy tekniikkaosio, kunto-osuus ja lopuksi vielä peli. Lapset ja nuoret oppivat tässä joukkuekäyttäytymistä ja reilun peli periaatteiden mukaan pelataan aina. Kehitysvammaisille tällainen ohjattu liikuntaharrastus on tosi iso juttu.
– Tero Koivunen oli useamman vuoden valmentajana silloin alkuvuosina, ja nyt runsaat kymmenen vuotta harjoitustoimintaa on vetänyt Severi Paajanen.
Mitä kaikkea työnkuvaasi Tepsissä kuuluu?
– Erityisjoukkueen joukkuejohtajan homma poikkeaa hieman juniorijoukkueiden joukkueenjohtajien tehtävistä. Osallistumme aina kahdesti vuodessa erityisjoukkueiden turnauksiin, joissa minä hoidan erilaiset turnausjärjestelyt. Lisäksi vastuullani on harjoitusvuorojen varaaminen ja varusteisiin liittyvät asiat.
Minkälaisia kokemuksia vapaaehtoistyö Tepsissä on sinulle antanut ja mikä työssäsi on parasta?
– Kehitysvammaisuus oli itselleni jo entuudestaan tuttua oman lapseni kautta. Tiesin, että joukkueen pelaajat ovat jokainen erilaisia ja jokaisella on omat haasteensa. Meillä on hyvä porukka kasassa. On tämä ollut tosi hienoa nähdä, miten lapset kasvavat ja kehittyvät tässä toiminnan mukana. Muistan yhdenkin pojan, joka oli alkuun hyvin arka, mutta aikansa treeneissä käytyään rohkaistui paljon – se näkyy jalkapallon parissa harjoituksissa ja varmasti säteilee positiivisella tavalla myös arkielämään. Joukkuehenki on iso juttu, ja ”Seve” on taitava ylläpitämään sitä.
– Parasta tässä on ne hetket, kun ollaan turnausmatkalla ja voitetaan peli. Meidän pelaajamme ovat voitontahtoisia ja onhan se hienoa nähdä niitä onnistumisen tuomia ilon kokemuksia, kun pelaajat tekevät maaleja ja tulee voitto. Yhtenä yksittäisenä asiana on jäänyt myös mieleen se, miten tämä kasvattaa nuoria ihmisinä. Kerrankin eräs pelaaja totesi hävityn turnauspelin jälkeen, että ”Olipa hieno päivä. Hävittiin, mutta tuli hienoja muistoja.” Siinä oltiin asian ytimessä.
Mitä TPS sinulle merkitsee?
– TPS Sateenkaaren pelaajat ovat isoja Tepsi-faneja, niin jalkapallossa kuin muissakin lajeissa. Kaikki ovat innostuneesti mukana, ja pelaajille on iso asia, että he pääsevät pelaamaan TPS-paidassa. Tämän toiminnan kautta TPS on tullut myös omaan elämääni vahvasti mukaan. Minun silmissäni se on iso juttu, että seuralla on tällainen kehitysvammaisten oma erityisjoukkue kuin TPS Sateenkaari.
Minkälainen suhde sinulla on jalkapalloon?
– En ole itse pelannut lajia muuten kuin kouluaikoina. Olin itse asiassa aikamoinen maalipyssykin koulupeleissä. Olen aina ollut kiinnostunut urheilusta, ja kyllä jalkapalloakin tulee seurattua, erityisesti Tepsin edesottamuksia. Pojan harrastuksen kautta laji on vielä uudella tapaa tullut osaksi arkeani.
Miksi kannattaa lähteä vapaaehtoiseksi urheiluseuraan?
– Kyllä tämä antaa selvästi enemmän kuin ottaa. Onnistumisen ilon ja pelaajien kehittymisen näkeminen on tosi hienoa. Sitä on ilo katsoa, kun nuori ihminen huomaa, että hän alkaa harjoittelun myötä pärjäämään. Suosittelen kaikille mukaan lähtemistä, vapaaehtoisten tukea tarvitaan jokaisessa joukkueessa.
Lämmin kiitos hienosta työstäsi Tepsin hyväksi, Rauno! Kuka TPS:n vapaaehtoinen ansaitsisi sinun mielestäsi tulla palkituksi? Voit ehdottaa kuukauden vapaaehtoista tepsiläistä tämän linkin kautta.
