TPS-tarinat: Nico Pesun ura maalivahtina päättyi pakon edessä 20-vuotiaana, mutta rakkaus jalkapalloon veti hänet valmennustehtäviin

Peliuran viimeinen peli tuli eteen 20 vuotta aikaisemmin kuin Nico Pesu oli kuvitellut. Nuori turkulaismaalivahti joutui lopettamaan jalkapalloilijan uransa 20-vuotiaana saatuaan lyhyessä ajassa kolme aivotärähdystä.

– Oli se aika kova paikka. Olin kuitenkin ajatellut, ehkä pystyisin jopa sinne 40-vuotiaaksi asti pelaamaan. Oli se aika kova isku kuulla siinä 20-vuotiaana neurologin vastaanotolla, että pelaaminen täytyy lopettaa. Oli pakko löytää joku toinen keino jatkaa jalkapallon parissa, Pesu kertaa.

Se joku toinen keino oli maalivahtivalmennus. Pesu oli oman peliuransa ohessa aloittanut kerran viikossa koutsaamaan kasvattajaseuransa Åbo IFK:n nuoria maalivahteja. Mitään uraa maalivahtivalmentajana hän ei siinä vaiheessa kuitenkaan vielä ollut miettinyt, kun oma peliura oli käynnissä.

– Siinä vaiheessa olin vielä niin nuori, ettei ajatus valmennusurasta vielä kovin vakavana mielessä käynyt. Halusin ennen kaikkea pelata itse. Ajattelin, että maalivahtivalmennuksen kurssista voisi olla minulle hyötyä pelaajana. Kurssille oli helppo hakeutua, kun siellä oli minulle tuttu valmentaja Eemeli Reponen sitä vetämässä.

Buffonin, Casillasin ja Hartin innoittamana tolppien väliin

24-vuotiaan Pesun varhaisin jalkapallomuisto sijoittuu 2000-luvun alkuun Uittamon hiekkakentälle. Hän oli kotona katsellut televisiosta jalkapallopelejä ja ihaillut erityisesti maalivahtitähtien Gianluigi Buffonin, Iker Casillasin ja Joe Hartin otteita viheriöillä.

– Siellä Uittamon hiekkakentällä syöksyttiin ensimmäistä kertaa pallon eteen viisivuotiaana. Ihailin Buffonin, Casillasin ja Hartin pelaamista ja halusin olla kuin he. Niinpä sitten löysin heti pelipaikkani tolppien välistä, Pesu muistelee peliuran ensimmäisiä askeleitaan Åbo Unitedissa.

Nico Pesu on viihtynyt jalkapallokentillä pienestä pitäen.

Pesun oma peliura kantoi korkeimmillaan miesten Kolmoseen, jossa hän pelasi sekä Åbo IFK:n että EIF Akademin paidassa. Valmennusura alkoi jo 20-vuotiaana Turun Palloseurassa ja hiljattain Pesu kiinnitettiin TPS Juniorijalkapallon maalivahtivalmennuksen vastaavaksi vuoteen 2026 asti ulottuvalla sopimuksella. Pesti on merkittävä askel nuoren maalivahtivalmentajan urapolulla.

– Olen pyrkinyt saamaan koko ajan lisää vastuuta maalivahtivalmentajana, joten tuntuuhan tämä todella hyvältä. Tämä on itselleni hyvä steppi eteenpäin uralla ja työ on jo saatu hyvin käyntiin, Pesu sanoo.

TPS on panostanut kuluvasta kaudesta alkaen yhä vahvemmin maalivahtivalmennuksen määrän lisäämiseen ja laadun parantamiseen seurassa. Keskeisessä roolissa uudistusta vie eteenpäin juuri Pesu. Tukea työhönsä hän saa toiselta nuorelta TPS-kollegaltaan, Jarkko Ojaniemeltä. Ojaniemi, 26, toimii ensimmäistä kauttaan TPS:n miesten ja naisten edustusjoukkueiden maalivahtivalmentajana.

– Yhteistyö Jarkon kanssa on lähtenyt käyntiin tosi hyvin. Olemme Jarkon kanssa suht samanikäisiä ja käyneet samoja maalivahtivalmennuksen kursseja, joten meillä on aika lailla samanlainen ajattelutapa, millaisia maalivahteja me haluaisimme Tepsissä kasvattaa ja kehittää, Pesu kertoo.

Pesun mukaan tarkoituksena on rakentaa TPS:ään yhtenäinen maalivahtivalmennuksen linja junioreista edustusjoukkuetasolle saakka. Se helpottaa nuoren maalivahdin urakehitystä ja seuraavien askeleiden ottamista.

– Jarkko valmentaa edustusjoukkuetasolla, ja koetetaan sitä samaa tyyliä jalkauttaa myös vanhimpiin juniori-ikäluokkiin. Se helpottaa nuorelle maalivahdille ison askeleen ottamista, eli junioripeleistä edustustasolle ponnistamista.

”Melkein kuin itse tekisi jonkun huipputorjunnan”

Tällä kaudella Pesu on koordinoinut TPS Juniorijalkapallon maalivahtivalmennuksen kokonaisuutta. Sen lisäksi hän on itse toiminut valmennustehtävissä niin tyttöjen kuin poikien huippuvaiheessa sekä poikien nuorisovaiheessa.

Nuori maalivahtivalmentaja kertoo nauttivansa paljon työstään motivoituneiden nuorten urheilijoiden kanssa.

– Minulla on aina ollut vahva rakkaus jalkapalloa kohtaan. Nautin tästä joka päivä. Nyt valmentajana parasta on se, kun saa nähdä nuorien maalivahtien ottavan steppejä eteenpäin. Tuntuu hienolta, kun on harjoiteltu jotain asiaa ja sitten se onnistuu peleissä. On se melkein yhtä hyvä tunne, kuin se kun itse oli maalissa ja teki jonkun huipputorjunnan, Pesu kuvailee.

Parhaillaan Pesu suorittaa viimeistä vuottaan tradenomin opintoja ammattikorkeakoulussa. Tulevaisuudessa hän näkee itsensä mieluummin kentän laidalla maalivahtivalmentajan töissä kuin perinteisessä toimistotyössä.

– Aloitin tradenomin opinnot jo silloin oman peliurani aikana ja valmista pitäisi tulla vielä tämän vuoden puolella. Tällä hetkellä oma tähtäimeni on kuitenkin enemmän maalivahtivalmentajan uralla. Tykkään jalkapallosta ja haluan olla kokemassa niitä tunteita, joita peli synnyttää, Pesu kertoo.

– Omalla maalivahtiuralla en päässyt juniorimaajoukkuepelejä kokemaan, niin kyllä yksi sellainen iso tulevaisuudentavoite on tämän valmennustyön kautta päästä myös maajoukkuetoimintaan mukaan, miksei ihan miesten A-maajoukkuetasollekin jonain päivänä. Tavoitteena minulla on kehittyä ammatillisesti koko ajan ja edetä uralla, Pesu jatkaa.

Moderni maalivahti on kokonaisvaltainen osaaja

Maalivahtipeli ja -valmennus ovat muuttuneet viimeisen kymmenen viidentoista vuoden aikana merkittävästi. Maalivahtipelissä taito avata peliä monipuolisesti jalalla on korostunut. Maalivahtivalmennuksen saralla videot ovat puolestaan tuoneet mukanaan uusia mahdollisuuksia.

– Kyllä se torjuntatyö on edelleen kaiken A ja O, sen takia maalivahti tolppien välissä on. On kuitenkin sanottava, että maalivahdin rooli on muuttunut paljon vuosien saatossa. Aika monessa jengissä on tänä päivänä vaatimus, että maalivahti pystyy avaaman laadukkaasti ja monipuolisesti peliä jalalla. Siitä on joukkueelle tosi iso hyöty, jos maalivahti on hyvä pelaaman jalalla – se tuo tavallaan yhden ekstrapelaajan pelin avaamiseen, Pesu sanoo.

Maalivahtivalmentajana Pesu korostaa omille valmennettavilleen tilanteiden tunnistamista.

– Maalivahdin on tärkeää ymmärtää, että milloin kannattaa pelata lyhyt, puolipitkä tai pitkä avaus. Toinen tärkeä asia on nähdä se, missä omalla joukkueella kulloinkin on määrällinen tai laadullinen ylivoima, eli minne kannattaa avata.

Pesun mukaan maalivahtivalmentajan työ on tänä päivänä hyvin yksityiskohtaista. Mahdollisuus tarkastella maalivahdin pelaamisen yksityiskohtia jälkikäteen kentän laidalta ja maalin takaa kuvatuilta videoilta on tuonut uuden valmennuksellisen ulottuvuuden.

– Tosi yksityiskohtaista hommaa se tänä päivänä on. Treenien ja pelien kuvaaminen on tuonut uuden aspektin mukaan, ja sitä kautta päästään käsiksi tosi yksityiskohtaisiin maalivahtipelin osa-alueisiin. Videot ovat olleet käytössä koko oman valmentajaurani ajan, joten henkilökohtaista vertailukohtaa aiempaan minulla ei ole. Kuvittelisin kuitenkin, että videot ovat työarkea aika isosti muuttaneet, Pesu miettii.

Jalkapallon EM-lopputurnaus on parhaillaan käynnissä Saksassa. Pesu kertoo, että nykyisin hän ei enää osaa katsoa jalkapalloa muuten kuin ammatillisella silmällä.

– Se on muuttunut ihan täysin, miten seuraan futista telkkarista. Ennen vaan keskityin nauttimaan pelistä, mutta nykyisin pelejä katsoo enemmän sellaisella valmentajan ammatillisella silmällä. Kiinnitän huomiota siihen, miten maalivahti pelin eri tilanteissa toimii ja johtaa joukkuetta.

Esitetäänpä loppuun vielä mielenkiintoinen hypoteettinen kysymys meidän nuorelle maalivahtivalmentajallemme. Millainen olisi täysin alusta loppuun Nico Pesun koutsaama veskari?

– Hän olisi tosi aktiivinen kentällä ja kommunikoisi paljon. Hän liikkuisi pelissä mukana korkealla. Yksi vastaan yksi -tilanteissa hän olisi proaktiivinen eli pystyisi ennakoimaan tilanteita. Hän pystyisi puolustamaan boksia mahdollisimman korkealla ja pystyisi tulemaan hakemaan keskityksiä. Lisäksi hän olisi jalalla mahdollisimman rauhallinen ja pystyisi purkamaan vastustajan prässejä.

Teksti: Aleksi Ristimäki
Kuvat: Aleksi Ristimäki & Nico Pesun kotialbumi

Lisää uutisia