TPS Jalkapallo palkitsee yhdessä pääyhteistyökumppaninsa OP Turun Seudun kanssa joka kuukausi kuukauden vapaaehtoisen tepsiläisen. Lokakuun vapaaehtoiseksi on valittu Tepsin 2012–2013-syntyneiden tyttöjen joukkueenjohtaja Joni Väisänen.
Joni on luotettava, tehokas ja ammattitaitoinen joukkueenjohtaja, joka tekee väsymättä töitä joukkueen eteen, ollen aktiivisesti mukana myös seuran kehittämisessä. Kuukauden vapaaehtoisena Joni sai palkinnoksi kahden hengen konserttiliput sekä TPS-kaulahuivin.
Moi! Kuka olet ja kuinka kauan olet tehnyt vapaaehtoistyötä Tepsissä?
– Olen Väisäsen Joni ja toimin joukkueenjohtajana TPS:n 2012-syntyneiden tyttöjen joukkueessa. Tällä kaudella tämä on ollut vielä tytöt 2012–2013, mutta nyt sitten alkavalla kaudella tytöt 2012 -joukkue. Olen toiminut nyt pari kokonaista kautta tässä roolissa.
Miten päädyit mukaan Tepsin toimintaan?
– Olen ollut oman lapsen jalkapalloharrastuksessa mukana siitä asti, kun hän jalkapallon aloitti aikanaan viisivuotiaana. Ryhdyin kotipaikkakunnallamme Aurassa valmentamaan hänen joukkuettaan. Reilu pari vuotta sitten tultiin lapsen kanssa lopulta yhdessä siihen johtopäätökseen, että ei oikein enää mahduttu samaan joukkueeseen valmentajan ja lapsen rooleissa. Sitten oikeastaan päätettiin, että lapsi sai itse tehdä valinnan siitä, että jommankumman harrastus loppuu. Joko se on minun valmentamiseni tai hänen pelaamisensa. Meille ei vaan sopinut se, että valmentaisin omaa lasta. Luonteet, kilpailuhenkisyys ja vaatimustaso siihen meillä eniten vaikuttivat.
– Yksi mietinnän tärkeitä osia oli se, että jos pelaamista jatkaa, niin haluaako harrastaa tosissaan. Se tosissaan harrastaminen tarkoitti meille, että hakeudutaan Turkuun ja Tepsiin. Sitä puntaroitiin ja se ensimmäinen syksy meni oikeastaan niin, että lapsi pelasi kaksoisedustuksella Tepsissä ja kauden päätteeksi siirtyi kokonaan Tepsiin.
– Olin jokusen viikon niin sanotusti tavallisena vanhempana mukana, kunnes joku keksi kysyä, että voisitko ryhtyä joukkueenjohtajaksi ja menin siihen vastaamaan myöntävästi, että joo. Sillä tiellä ollaan, näin pitkän kaavan kautta kerrottuna.
Mitä kaikkea työnkuvaasi Tepsissä kuuluu?
– Omaan työkuvaani kuuluu tosi laajasti kaikkea sellaista, mitä joukkueenjohtajan perinteisiin tehtäviin ei välttämättä sinänsä virallisesti kuulu. Keskeistä on tietysti varmistaa, että kaikki asiat hoituvat ajallaan. Joukkueenjohtaja koordinoi käytännön asioita ja on osaltaan valmennuksen tukena arjessa. Itselläni on vahva kiinnostus kaikennäköisiin jalkapalloon liittyviin asioihin, ja kun siinä kentän laidalla aikaa on, niin tulee sitten tehtyä kaikkea muuta siinä ohessa.
– Edellisellä kaudella tein paljon tilastoja ja laskeskelin maaliodottamia ja muita vastaavia juttuja ihan omasta mielenkiinnosta. Tälle kaudelle taas innostuin enemmän pelien kuvaamisesta ja sitä kautta videoanalyyseistä. Niitä on sitten pääasiassa omaksi iloksi tullut tehtyä.
– Kun itse olen vieraspaikkakuntalaisena harjoituksissa ja pelitapahtumissa mukana, niin siinä tulee oltua aika paljon paikalla. Pyrin ylipäänsä olemaan paljon läsnä. Siinä mieluusti osallistuu ja tekee kaiken näköistä, mitä ikinä ehtii ja pystyy.
Minkälaisia kokemuksia vapaaehtoistyö Tepsissä on sinulle antanut ja mikä työssäsi on parasta?
– Kyllähän tämä antaa paljon. Pelien jännitys, kokemukset mitä se tuo, ovat tietysti yksi asia. Pakkohan se on myöntää. Tärkeintä itselle on kuitenkin ne ihmiset, jotka tässä ympärillä toimivat. Olen parin vuoden aikana oppinut tuntemaan tosi paljon seuran sisällä ja seuran yhteydessä toimivia ihmisiä. Meillä on yhteisö, jonka kanssa on kiva tehdä asioita. Sen koen tärkeäksi. Pystyy jakamaan omaa tietämystään ja osaamistaan muille ja taas vastaavasti oppimaan muilta.
Mitä TPS sinulle merkitsee?
– Tässä kun on näitä halikkolaisia haastateltu viime aikoina muutenkin, niin ilmoittaudun tähän lapsuuden halikkolaisten kerhoon. Viime kuussa palkittu Ruohon Juha on minun entinen koulukaverini. Itselleni lapsena TPS edusti alueellista huipputasoa, että jos täällä päin Suomea tavoittelee jalkapallossa jotain, niin se tapahtuu Tepsin kautta. Olen sitä ikäluokkaa, jonka lapsuuden TPS-tähtihetkiä on Mika Aaltosen maali Internazionalea vastaan. Eikä tuo perusajatus ole siitä mihinkään vuosien aikana muuttunut. Jos jalkapallossa haluaa menestyä, kehittyä ja päästä huipulle, niin silloin valinta on TPS.
Minkälainen suhde sinulla on jalkapalloon?
– Olen joskus sanonut, että minulla ei ole harrastuksia, minulla on pakkomielteitä – ja jalkapallo on yksi sellainen. Jalkapallo on jossain muodossa ollut aina osa omaa elämääni. Vaikka mitään oikeaa peliuraa ei itsellä olekaan, niin lapsuudessa ja nuoruudessa tuli pelailtua paljon palloa. Omien lasten myötä mukaan tuli sitten valmentaminen ja nämä jojo-hommat.
– Olen hirveän kiinnostunut jalkapallosta ja kaikista sen taktisista ulottuvuuksista. Minua kiinnostavat pelilliset asiat ja taktiikat, se minkä takia eri asioita kentällä tapahtuu. Jalkapallo on sellainen asia, josta haluan koko ajan oppia enemmän. Ajattelen sen niin, että jalkapalloon käytettyjä tunteja ei lasketa. Ne ovat hyvin käytettyä tunteja elämästä.
Miksi kannattaa lähteä vapaaehtoiseksi urheiluseuraan?
– Minä olen sitä mieltä, että urheiluseuratoiminta antaa ihmiselle tosi paljon. On rooli siinä yhteisössä sitten mikä tahansa. Urheiluseuratoiminta antaa mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja mahdollisuuden olla tekemässä tosi hienoja juttuja yhdessä. Kaikki pelitapahtumat, menestys ja menestymättömyys, ovat aina elämyksiä suuntaan ja toiseen. Jännitys, ilo ja pettymykset. Itselle urheiluseuratoiminnassa mukana olo on tosi arvokasta. Voi olla mukana lajin parissa, joka itseä tosi paljon kiinnostaa ja saa olla samanhenkisten ihmisten kanssa. Samalla elää yhdessä mukana oman lapsen harrastuksessa, näkee kasvun ja kehityksen. Ja voi auttaa omalla panoksellaan mahdollistamaan lasten harrastustoimintaa. Se on mielestäni todella tärkeää.
Lämmin kiitos hienosta työstäsi Tepsin hyväksi, Joni! Kuka TPS:n vapaaehtoinen ansaitsisi sinun mielestäsi tulla palkituksi? Voit ehdottaa kuukauden vapaaehtoista tepsiläistä tämän linkin kautta.