MuSa oli ÅIFK:ta maalin verran parempi

17.08.2013 23:20

MuSa-ÅIFK 3-2 (1-0)

TPS:n yhteistyöseura ÅIFK kohtasi Kakkosen lohkon toinen porilaisjoukkue MuSa kohdattiin kolmannen kerran ja jälleen uudessa pelipaikassa eli häntäpäähän juuttuneen kotijoukkueen stadionilla ”Wembleyllä”. Kyseessä on pieni mutta tunnelmallinen nurmikenttä hökkelimäisine pukukoppeineen. MuSa oli ensimmäisissä kohtaamisissa jo näyttänyt olevansa taisteleva nippu ja Porissa keväällä päädyttiinkin pistejakoon. Lähdökohdat otteluun olivat ÅIFK-miehistön kannalta siinä mielessä hyvät, että mukaan saatiin TPS:n edustuksesta Ville Rannikko ja Riku Sjöroos. Kotijoukkue oli myös vahvistunut hiljattain kahdella Jazz-pelurilla, puolustaja Salo ja kärkimies Tuuri.

MuSa aloitti ottelun kovalla höyryllä kuten ennakoitiin ja jo heti ensimmäinen hyökkäys johti vaaratilanteeseen kun Tuuri ehti pystypalloon ennen vastaan tullutta Jere Aaltoa, mutta ajautui sen verran pieneen kulmaan ettei käynyt ns. kylmät. Kotijoukkueen pelitaktiikka oli varsin selkeä eli pitkää palloa lyötiin kohti kärjen vantteraa Sami Rantalaa ja sen lisäksi pyrittiin riistoihin apinan raivolla. Pienellä ja hieman pomppuisella kentällä tämä vaikuttikin varsin toimivalta sapluunalta. Yleisenä optiona oli myös toimittaa pallo vasemmalla laidalla päivystäneelle konkari-brassi Piracaialle. ÅIFK sai alkuminuuteilla myös muutaman ihan lupaavan hyökkäyksen kun vaan päästiin prässistä pelaamalla ohi. Kuitenkin alusta ja siihen sopeutumattomuus johtivat melko moniin menetyksiin, nähtiinpä jopa sellainen harvinaisuus että luottopakki Miikka Niinivirta lipsautti pallon alakerrassa vastustajalle. Tilanteen poikanen kuivui kuitenkin kasaan.

MuSa pääsi jakson aikana muutaman kerran myös kulmalipulle, josta Piracaian tarjoilut tiedettiin salakavaliksi. Niistäkin selvittiin, mutta pelin painopiste oli selkeästi enemmän ÅIFK maalilla ja puolustuslinja Jussila-Jussila-Rannikko-Niinivirta joutui ottamaan vastaan lukuisia rintamahyökkäyksiä. 35. minuutilla linja sitten petti. Pitkä pallo jatkettiin Rantalalle, joka pääsi vapaasti kirmaamaan kohti Aaltoa, tosin aavistuksen paitsiolta haiskahtaen, ja toimitti pallon verkkoon. 1-0 kotijoukkueelle melkolailla ansaitusti. Tämä lopulta alkoi herättää turkulaisnippua, ja loppujaksosta saatiin muutamia pyörityksiä kohti MuSa maalia, mutta ilman varsinaisia tilanteita.

Toisen jakson alku oli tasainen. Piracaia kilautti vaparista tolppaan ja vastaavasti Santeri Peltola pääsi lataamaan Hushyar Aftabin poikittaissyötöstä mutta kilpistyen puolustajaan. ”Husa” alkoikin laidallaan päästä vauhtiin myös pelillisesti. MuSan Ville Vihlman  oli jo ensi jaksolla ihastuttanut Åbo penkkiä vauhdikkaalla nousullaan. Nytkin hän esitti yhden pitkän kuljetuksen, mutta melkeinpä heti perään ”Husa” pisti vielä paremmaksi. Tutut slalom liikkeet, laidalta keskelle ja tykityksellä verkot tötterölle. 56 min 1-1 ja momentum siirtyi vierailijoille.

Samantien varjojen mailta herännyt Lucas Gabrielsson syötti Riku Sjöroosiin läpi. Lauri Koskela torjui mainiosti. ÅIFK:n etsikkoaika osoittautui lyhyeksi. Vain kolme minuuttia tasoituksen jälkeen pallo sählättiin keskialueella MuSalle, seurauksena laukaus ja kulmapotku. Piracaia antamaan, lihamuuri Jere Aallon ympärille ja pallo kierteellä suoraan verkkoon ja johto taas kotijoukkueelle.

Tämänkin jälkeen ÅIFK:lla riitti mahdollisuuksia. Kentälle vaihdettu viime pelin onnistuja Sami Villanen sai parikin hyvää paikkaa, ensin puolittainen läpiajo ja sitten 3 vs 1 hyökkäys, mutta ilman tulosta. Näitä seurasi kylmä suihku toisessa päässä. Sivuraja heitettiin pitkänä ÅIFK maalille. Kärkkäästi esiintyneelle Toni Tuurille jätettiin tilaa ja aikaa viritellä rauhassa saksipotkua ja sitä olikin ilmeisesti salaa harjoiteltu, koska varsin kansainväliseen tyyliin tällä tavoin mies toimitti pallon takanurkkaan ja lukemiksi 3-1. Pelikellossa 71 min, joten aikaa oli vielä riittävästi ja kun tilanteita tuntui nyt syntyvän niin kirvestä ei ÅIFK leirissä heitetty kaivoon.

77 minuutilla Villanen sotkeutui avopaikassa jalkoihinsa, mutta pari minuuttia myöhemmin ”Husan” kuuma iltapuhde sai jatkoa. Tällä kertaa puhui vasuri Gabrielssonin syötöstä ja peli oli jälleen uusi. Viimeinen kymppi meni kuitenkin hyvin enimmäkseen ilman tilanteita ja MuSa onnistui jäädyttämään pelin erinäisin ajanpeluukeinoin. Will Hendon pääsi kerran luikertelemaan rangaistusalueelle, mutta MuSa puolustus onnistui horjuttamaan häntä riittävästi eikä britti myöskään käynyt mahdollista rikettä korostamaan. Samaan tahtiin mentiin vielä lisäaikakin, joten loppuvihellys vapautti Porilaiset riemumarssiin.

MuSa pelasi ottelun suurella antaumukselle, joten siinä mielessä heille suo voiton ja samalla ÅIFK:n nuori ryhmä sai opetuksen siitä mitä merkitsee taistelutahto ja tietynlainen ”olosuhdefutis”. ÅIFK kyllä syttyi peliin mukaan varsinkin toisella jaksolla ja kroppaa alettiin laittaa likoon. Ainakin kapteeni Viljami Alho ansaitsee tunnustuksen pelattuaan päävamman jälkeen yli tunnin ajan ilman turhia kitinöitä. Husan maalit olivat tekomaaleja, ja onneksi toisen kohdalla ei enää nähty ylilyöntejä tuuletuksissa. Sami Villanen tuli myös peliin hyvin mukaan vaikkei verkko tänään heilunutkaan. Toivottavasti koko joukkueelle jäi puseroon sopiva taistelulataus sillä syksyn peleissä on monesti kyse enemmän tahdosta kuin tekniikasta. Sporting Kristiinan kanssa on kana kynittävänä ja sen jälkeen häämöttää jo kolmas Masku-derby.