Käpylän Pallon kasvatti Juri Kinnunen pelaa ensimmäistä kertaa urallaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja nauttii jalkapallon pelaamisesta enemmän kuin koskaan. Mustavalkoisen sydämen omaava Juri istahti kauden lopun kynnyksellä kertomaan kuulumisiaan.
4-vuotias Juri aloitti jalkapallon pyörimällä KäPan 87-ikäluokan, jota oma isä valmensi, treeneissä. C-junnuikäisenä tie vei HJK:n organisaatioon, ja tuolta ajalta on myös paras juniorimuisto: pelaaminen Nike Premier lopputurnauksessa, joka on Euroopan mittapuulla iso junioritapahtuma. Kinnunen on päässyt nuoruusvuosinaan myös pukemaan maajoukkuepaidan päälleen yhteensä 21 ottelussa, joissa hän on iskenyt myös yhden täysosuman. Maali syntyi alle 18-vuotiaiden maaottelussa Venäjää vastaan, missä Kinnunen onnistui puskemaan pallon päällään maaliin.
Vuonna 2014 Viikingeillä kävi huonosti, ja pelaajille annettiin lupa siirtyä muualle. Juri otti yhteyttä Mikaan (Laurikainen), joka antoi mahdollisuuden päästä harjoituksiin ja sitä kautta näyttämään osaamistaan. Juri käytti tilanteen hyväkseen ja siitä asti hän on pukeutunut mustavalkoiseen peliasuun. Sopeutuminen Suomen kauneimpaan seuraan, Turun Palloseuraan, on käynyt kivuttomasti.
– Tässä ympärillä on niin hyviä ihmisiä, ja tykkään myös asua Turussa, Kinnunen kertoo.
Kotisivujen pelaajakortissa Juri kertoo roolinsa kopissa olevan Helsingin maineen pitäminen. Käytännössä tämä ei juurikaan näy, joitakin stadin slangisanoja lukuun ottamatta. Koppielämästä ylipäätään on vaikea nostaa mieleenpainuvia hetkiä esille, sillä joka päivä tapahtuu jotain hauskaa, mille saa nauraa. Vakavia pojat eivät ole – paitsi silloin, kun Mika astuu koppiin. Äänekkäimmän pelaajan titteliäkään ei voi asettaa kenenkään harteille, sillä loppujen lopuksi kaikki ovat yhtä ja kaikkien suut käyvät. Aamuisin Jonni Peräaho on melko paljon äänessä, mutta tilanne muuttuu päivän ja treenien edetessä. Harjoituksissa häviäminen saa osan porukasta hiljaiseksi, minkä jälkeen voittajien on helppo olla äänessä.
TPS:lla on kasassa melko nuori joukkue, joten 26-vuotias Juri on joukkueen vanhimmasta päästä. Vaikka ikähaitari vaihtelee alaikäisistä pojista Mikko Hyyryseen, kaikki ovat samalla viivalla. Sanallisesti Kinnunen ei pysty esimerkkiä nuoremmilleen antamaan, mutta nurmella sitten senkin edestä, antaen joka kerta kaikkensa kentällä ollessaan. Kauden 2016 TPS onkin nähtävästi hyvin ottanut mallia Jurista, sillä hän kuvailee joukkuettaan erittäin periksiantamattomaksi ja taitavaksi. Taitavat yksilöt osaavat kuitenkin pelata sellaista jalkapalloa, mitä Mika on toitottanut – pallo liikkuu eikä peli ole tylsän näköistä.
Kinnunen osoittaa kentällä ja sen ulkopuolella, että TPS-yhteisö merkitsee hänelle paljon. TPS tarkoittaa Jurille ennen kaikkea mustavalkoista sydäntä, ja parasta Turun Palloseurassa onkin yhteisöllisyys.
– Mulle on niin iso asia, että olen päässyt tähän yhteisöön. En pysty sanoin kuvailemaan mitä esimerkiksi viime vuonna tapahtui henkilökohtaisessa elämässä, ja TPS auttoi niin paljon. Pääsin takaisin jaloilleni ja nautin pelaamisesta enemmän kuin koskaan. Olin jo jossain vaiheessa Helsingissä lopettamassa, mutta kun sain tämän mahdollisuuden, olen ikuisesti kiitollinen siitä Tepsille, Juri sanoo.
Myös TPS-kannattajat merkitsevät Kinnuselle henkilökohtaisesti todella paljon. Pelin aikana hän huomaa kuinka iso voimavara kannattajat heille on, mutta myös taustalla tapahtuva tuki on iso asia. Ennen kaikkea erittäin tärkeää on se, mitä kannattajat tekevät joukkueen hyväksi joka päivä ja joka pelissä.
Tällä hetkellä TPS on sarjataulukossa toisena, ja jäljellä on kaksi kotiottelua sekä yksi peli Oulussa. Näihin otteluihin Kinnunen lähtee peli kerrallaan, ja seuraavaksi kaikki tähtäimet ovatkin lauantain Jazz-ottelussa.
– Syödään, nukutaan ja treenataan nyt viikolla hyvin. Otetaan lauantaina voitto ja sitten lähdetään taas kohti seuraavaa. Odotan, että meidän joukkue näyttää nyt, mistä tämä joukkue on tehty. Nyt ei voi antaa periksi. Pitää painaa loppuun saakka, kun ollaan niin lähellä ja otetaan se viimeinen hedelmä.
Vapaa-ajallaan Juri pyörii kauppakeskuksissa, ostaa kaikkea turhaa ja pelaa Xboxia yhdessä Ilarien Koljosen ja Mettälän sekä Oskari Jakosen kanssa. Ja kun vielä illalla puoli kahdeksalta televisiosta tulee Salkkarit, päivän ohjelma on sopivasti täynnä. Ongelmia Turussa asumisessa ei ole ollut, ainoastaan välillä iskee ikävä Helsingin metroja ja ratikoita. Onneksi meillä on kuitenkin jokilaivat ja TPS.
Jos Juri saisi valita yhden nykypelaajan maailmalta tämän kauden Turun Palloseuraan, pienen pohtimisen jälkeen hän ottaisi Paul Pogban. Toisaalta kun joukkueessa on jo yksi Pogba, aidon saamisella ei ole niin merkitystä. Kinnusen kaikkien aikojen lempipelaaja on Ronaldo.
– Aito, ei se muovinen, korostaa Juri.
Kysyttäessä, miltä näyttää vuosi 2017, Juri on mysteerinen.
– Paljon paremmalta kuin tämä. Muuta en sano.
Lopuksi Kinnunen pyytää koko Turkua tulemaan lauantaina Paavo Nurmen Stadionille TPS – FC Jazz -otteluun klo 16.00. Tätä täytyy totella.
Toimitus: Elina Salo
Kuva: Tiina Pirilä
