Kevään sarjoissa 50 TPS:n joukkuetta
Palloliiton sarjoissa pelasi kevätkierroksella valtava määrä TPS:n joukkueita – kaikkiaan eri ikäluokkien peliryhmiä oli mukana 50 kappaletta. Satoja otteluita ja tuhansia minuutteja pelikentillä on takana upeissa uudistuneissa pelipaidoissa niin tyttöjen kuin poikienkin joukkueissa, aina nuorimmista 6-7 -vuotiaista nuorten huippuvaiheen sarjoihin asti.
Kilpailullisesti edelliset pari kautta ovat nuorten sarjojen osalta olleet nousujohteisia ja tähän kauteen lähdettäessä tilanne sarjapaikkojen osalta oli parempi kuin 2020-luvulla kertaakaan aiemmin. Kolmivuotisen kehitystyön onnistumisessa sarjapaikat ja -menestys ovat vain yksi osa, mutta niiden osalta voimme joka tapauksessa sanoa seuramme juniorityön menneen isossa kuvassa eteenpäin. Seuraava tavoitteemme on luonnollisesti jatkaa kehittymistä: nyt kun joukkueemme pelaavat nuorten kilpailuissa korkeimmilla mahdollisilla sarjatasoilla, on seuraavan tavoitteen oltava se, että TPS kehittää entistä enemmän sellaisia pelaajia, jotka pystyvät kamppailemaan menestymisestä näissä sarjoissa parhaitakin seuroja vastaan.
Huippuvaiheen kaikki joukkueet pelasivat SM-karsintoja, joista läpi varsinaiseen SM-sarjaan menivät T18- ja P21-joukkueet. Selvästi otteitaan viime kauteen verrattuna parantanut P18-joukkue ei kuitenkaan saavuttanut kovatasoisesta sarjasta varsinaiseen SM-sarjaan, vaan kausi jatkuu Ykkösessä.
Nuorempien, 13-15 -vuotiaiden sarjoissa Liiga Etelän mitalisarjaan etenee kussakin ikäluokassa kevään kuusi parasta – näitä paikkoja TPS:n joukkueet saavuttivat kahdessa ikäluokassa (T13 ja P13). 12-vuotiaat karsivat syksyn Liigaan kevään Ykkösessä, josta nousun saavutti neljä parasta joukkuetta – näiden joukossa sekä tyttöjen että poikien joukkueet, joten tavoite Liigaan noususta saavutettiin molempien osalta!
Yksilöiden kehittäminen painopisteenä
Parempien pelaajien kehittäminen on ensisijaisen tärkeää myös edustusjoukkueidemme näkökulmasta. TPS:n edustusjoukkueen paidassa pelaamisen on oltava pelaajaputkemme läpi kulkeneelle pelaajalle kunnia-asia, jonka eteen he ovat valmiita tekemään työtä. Parhaimmillaan tällaisten pelaajien kasvattaminen edustusjoukkueen mukaan voi johtaa sellaisiin hetkiin kuin viime kaudella miesten upean nousun ratkaisseilla hetkillä saimme todistaa.
Tämän takia yksilöiden kehittymiseen on kiinnitetty tällä kaudella entistä tarkempaa huomiota jo nuorisovaiheen pelaajien kohdalla. Pelaajien yksilöllisten kehityssuunnitelmien toteuttamiseen ja seuraamiseen on saatu paljon uutta myös Ville Laukan transitiovalmentajan roolin kautta: Villen erinomaisen systemaattisen työn ansiosta olemme saaneet jalkautettua paljon uutta joukkueidemme ja pelaajiemme arkeen.
Jalkapallo on joukkuepeli ja menestyminen kentällä tapahtuu yhdessä. Kuitenkin menestyminen meille seurana ja on myös sitä, että TPS:n parhaat yksilöt menestyvät: onnistuvat kovimmalla suomalaisella tasolla sekä kansainvälisesti, pääsevät nuorten maajoukkueisiin, kasvavat edustusjoukkuepelaajiksi ja sen jälkeen vielä kovempiin sarjoihin tulevaisuudessa. Kun saamme kasvatettua lisää tällaisia pelaajia, menestyvät myös joukkueemme varmasti paremmin – sen vuoksi joukkueidemme sarjatasot kertovat aina myös jotain siitä, kuinka hyviä pelaajia meillä on. Jos ajattelemme juniorityössämme ainoastaan joukkueiden menestystä, unohdamme helposti keskittyä siihen, että pelaajista tulee parempia.
Junioripelaajien ääni kuuluviin pelaajakyselyissä
TPS Juniorijalkapallo haluaa jatkuvasti kehittää toimintaansa paremmaksi. Tässä yksi tärkeimmistä on kohderyhmistä ovat tietenkin pelaajamme – toimintaa tehdään ennen kaikkea heille. Sen vuoksi on ensisijaisen tärkeää osallistaa myös heitä toiminnan kehittämiseen sekä saada heidän ajatuksiaan ja mielipiteitä selville.
Pelaajakyselyitä on toteutettu vuodesta 2024 alkaen. Pelaajat vastaavat kyselyihin anonyymeinä, joukkueiden valmentajat saavat tietoonsa ainoastaan keskiarvot, sekä avointen vastausten yhteenvedon.
Vastaajia oli keväällä 2026 yli 350 ja keskiarvot ovat viime vuoden tapaan korkeita. Valmentajat ja joukkueiden muut toimihenkilöt ansaitsevatkin isot kiitokset siitä, miten hienoa toimintaa pystymme päivittäin tarjoamaan pelaajillemme!
Alla olevasta kuvasta löytyvät kaikkien pelaajien vastausten keskiarvot verrattuna viimevuotisiin.
Avointen kysymysten vastaukset olivat varsin yhdenmukaisia ikäluokasta riippumatta:
Positiivisimmiksi asioiksi joukkueiden toiminnassa koetaan:
- Positiivinen ilmapiiri ja hyvä fiilis: Harjoitusten koetaan olevan positiivisia ja kannustavia. Epäonnistuminen sallitaan, ja monessa vastauksessa mainitaan, että ”saa yrittää ja epäonnistua”. Treenien ilmapiiri koetaan motivoivaksi.
- Valmennus ja harjoitusten laatu: Pelaajat arvostavat selkeitä harjoitteita, hyvää vaatimustasoa ja kehittymisen mahdollisuuksia. Erityisesti vanhemmissa ikäluokissa mainitaan tavoitteellisuus ja kova kilpailu positiivisina asioina.
Pelaajien kokemus asioista, joista he eivät pidä joukkueensa toiminnassa:
- Kaikki eivät tee täysillä: Moni kokee turhauttavana, että osa pelaajista pelleilee treeneissä, keskittyminen herpaantuu ja tekemisen taso vaihtelee liikaa. Tämä koetaan ilmapiiriä ja kehittymistä heikentävänä.
- Negatiivinen käytös ja kommentointi: Huutaminen, mollaaminen ja ivailu epäonnistumisista, erityisesti joukkuekavereiden suunnasta aiheuttavat negatiivisia tunteita
Pelaajakyselyt ovat yksi merkittävä työkalu valmentajiemme toiminnan kehittämisessä. Turvallinen harrastusympäristö mahdollistaa niin korkealle tasolle tavoittelevien pelaajien harjoittelulle asetettavan vaatimustason, kuin onnistumisen elämyksiä ja jalkapalloon kiinnittymisen ja kiintymisen kokemuksia kaikille mukana oleville pelaajille.
