Matka kohti Veikkausliigan kautta 2026 alkaa! Sarjanousija TPS pelaa tulevana viikonloppuna uuden kauden ensimmäisen harjoitusottelunsa, kun mustavalkoiset kohtaavat toisen sarjanousijan, tulevalle kaudelle Kakkoseen palaavaan Åbo IFK:n.
Ottelu pelataan Kupittaa 5 -kentällä lauantaina 13.12. kello 11.15. Peliin on vapaa sisäänpääsy. Ottelua on mahdollista seurata suorana myös Turun Sanomien välityksellä, sillä TS näyttää pelin suorana ja selostettuna lähetyksenä digitilaajilleen.
Historian havinaa
Turun Palloseuran ja Åbo IFK:n välinen historia juontaa juurensa yli sadan vuoden taakse. Åbo IFK on seura, jota vastaan TPS on pelannut historiansa ensimmäisen ottelun, ystävyysottelun lokakuussa 1922. Ruotsinkielinen Åbo IFK hallitsi turkulaista jalkapallokenttää vuosisadan alussa, ja vastavoimaksi ruotsinkieliselle seuralle Turkuun haluttiin perustaa uusi suomenkielinen seura, joka olisi riittävän vahva pistääkseen kunnolla kampoihin pelikentällä. Aikansa aatemaailmaa kuvaa hyvin se, että TPS:n legendaarisiin Mustiin kirjoihin seurahistorian ensimmäisen ottelun vastustajan nimi on kirjattu muodossa TIFK – Turun IFK.
Turun Sanomien urheiluosastolla oli keskiviikkona 4.10.1922 uutinen, jonka otsikosta saattoi päätellä, mikä tapahtuneessa oli huomionarvoisinta. ”Suomalainen jalkapalloseura Turkuun” ilmoitti otsikko, jonka alla kerrottiin samana päivänä järjestettävästä perustavasta kokouksesta. Tapaaminen asiasta pidettäisiin illalla kello 18.30 Kahvi-Salongit-kahvilassa osoitteessa Eerikinkatu 17, nykyisen keskuskorttelin eteläkulmassa panimoravintola Koulua vastapäätä.
Jo tässä TPS:n ensiesiintymisessä Turun Sanomien sivuilla saattoi nähdä esimakua siitä lämpimästä suhtautumisesta seuraan, joka lehden asennetta myöhempinäkin vuosikymmeninä usein leimasi. ”Tietysti kaikki kaupunkimme suomalaiset jalkapalloilijat ja jalkapalloilun ystävät rientävät tähän urheiluelämällemme tärkeään kokoukseen”, lehti kehotti. Seuraavana päivänä lehti julkaisi kokoukseen osallistuneen toimittajan tarkan selostuksen ”erikoisen palloseuran” perustamisesta.
”Kokoushuone tuli tupaten täyteen miestä, sekä nuorta että vanhempaa polvea”, kuvasi lehti perustamisen saamaa innostunutta vastaanottoa. Paikalla oli paljon väkeä niin Turun Urheiluliitosta kuin Riennostakin aina johtokuntia myöten. Avauspuheenvuoron piti johtaja Hugo Louhela, jonka jälkeen puheenjohtajaksi valittiin tehtailija, Turun Urheiluliiton puheenjohtaja Eero Sorjonen ja sihteeriksi toimittaja Eino Suova.
Kahvi-Salongeissa pidetyssä tapaamisessa päätettiin perustaa Turkuun suomenkielinen palloseura. Sääntöjä laatimaan valittiin kolmimiehinen toimikunta, johon valittiin konttoristit Uuno Mäki ja Arvo Karanko sekä lyseolainen Vieno Nikander. He saivat tehtäväkseen tehdä esityksen seuran nimestä. Osallistujia pyydettiin miettimään seuralle ”sattuvaa ja iskevää nimeä”.
Kokous, jossa seuran säännöt hyväksyttiin ja nimi päätettiin, pidettiin 24.10.1922. Nimiehdotuksia oli seitsemän: Turun Palloseura, Turun Pallonuija, Turun Palloveikot, Turunmaan Palloilijat, Turun Pallomiehet, Turun Jalkapalloklubi sekä Turun Pallo- ja Bandyseura. Viimeisellä äänestyskierroksella valinta tehtiin kahden nimen välillä, Turun Palloseuran ja Turun Pallomiesten.
Turun Palloseuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Uuno Mäki, jolla oli paikallaolijoista mittavin kokemus ja tietämys jalkapallosta, sillä hän oli johtanut Turun Urheiluliiton palloilujaostoa, käynyt Suomen Palloliiton valmentaja- ja erotuomarikurssit sekä pelannut itse maalivahtina ja toiminut joukkueensa kapteenina. TPS sai Mäestä juuri haluamansa kaltaisen intohimoisen ja omistautuneen puheenjohtajan. Hän johti TPS:ää seuraavat 19 vuotta aina toukokuussa 1941 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka.
Suomen Palloliitto perustettiin vuonna 1907. Jalkapallon Suomen mestaruudesta puolestaan on mitelty vuodesta 1908 lähtien. Kaksi ensimmäistä mestaruutta meni Helsinkiin, mutta jo vuonna 1910 Suomen mestariksi kruunattiin ÅIFK. Turun sen ajan ykkösjoukkue vei jo toisen mestaruutensa vuonna 1920. Ruotsinkielinen ÅIFK hallitsi turkulaista jalkapallokenttää, kun suomenkielisellä puolella ei riittävän vahvaa ja yhtenäistä haastajaa ollut. Kielikysymys jakoi turkulaisen jalkapalloilun jyrkästi kahteen eri leiriin.
TPS:n tuleva kunniapuheenjohtaja, rovasti Jalmari Suomela sai kokea kielikamppailun rajuuden käytännön tasolla. Suomea äidinkielenään puhunut Suomela muutti Helsingistä Turkuun vuonna 1919 ja oli aikeissa liittyä ÅIFK:n jääpallojoukkueeseen.
– Kaikki oli jo ihan valmista, mutta sitten ilmeni ylitsepääsemätön este. Äidinkieleni ei ollut ruotsi ja jäseneksi pääsy oli mahdotonta, Suomela muisteli.
– Ruotsinkieliset olivat todella vahvoja Turussa. ÅIFK esimerkiksi voitti aina Riennon. Suomenkielisten keskuudessa tuli vaan sellainen vahva tunne, että nyt yhdistetään voimat ja vedetään ruotsinkielisiä pelikentällä turpaan, kertoo Heikki Mäki, TPS:n ensimmäisen puheenjohtajan Uuno Mäen poika, joka myöhemmin toimi myös Palloseuran tiedottajana.
Kun Turun Riennon ja Turun Urheiluliiton palloilumiehet saivat uuden palloiluseuran perustamisprosessin käyntiin 4. lokakuuta 1922, olivat innokkaimmat haastamassa ÅIFK:ta pelikentälle heti. Suomenkielisten turkulaispelaajien kovasta innosta kertoo, että ”Yhdistetty suomalaisten joukkue” saikin sovittua avausottelunsa jo ennen kuin uutta seuraa oli virallisesti edes perustettu. Yhdistetyt joutuivat avauspelissään turvautumaan TuUL:n mustakeltaiseen peliasuun, kun ÅIFK kaatui Turun Urheilupuistossa 15. lokakuuta lukemin 2–1. Yhdistetyn joukkueen ensimmäisen maalin viimeisteli ottelun 26. minuutin kohdalla Vilho Veckman. Koska yhdistynyt joukkue tosiasiallisesti oli virallista vaille valmis Turun Palloseura, on tämä maali laskettu aikakirjoissa TPS:n kaikkien aikojen ensimmäiseksi maaliksi ja itse voitokas ottelu mustavalkoisen seurahistorian ensimmäiseksi peliksi.
Ensimmäisessä pelissä TPS:n riveissä pelasi kuusi Turun Urheiluliiton ja viisi Turun Riennon pelaajaa. Siitä pelistä lähtien on pidetty yllä myös TPS:n Mustia kirjoja. Koska maalintekijöitä ei silloin Mustiin kirjoihin kirjattu, ei niitä ole kirjoissa myöhemminkään. Ajatus kumpusi urheiluhengestä – maalin tehnyt pelaaja ei ole sen arvokkaampi kuin muutkaan joukkuekaverit. Oheisella videolla TPS:n legendaaristen Mustien kirjojen sisältämää historiaa avaa Heikki Mäki, joka itsekin aikanaan päivitti kyseisiä kirjoja.
Kohti Veikkausliigan kautta 2026
TPS:n kausi 2025 päättyi ikimuistoiseen liiganousuun, kun turkulaiset kampesivat KTP:n kahdesti kumoon Veikkausliigan karsinnoissa ja nappasivat pääsarjapaikan yhteismaalein 6–2. Liiganousun jälkeen TPS on kiinnittänyt viime kauden avainpelaajiaan jatkosopimuksiin, ja sopimuspelaajia Palloseuralla on nyt kaikkiaan yhdeksän.
TPS-miehistö palasi takaisin treenikentälle ansaitun loman jälkeen 1. joulukuuta. Takana on siis nyt kaksi harjoitusviikkoa ja huomenna lauantaina edessä siintää uuden kauden ensimmäinen harjoitusottelu Åbo IFK:ta vastaan.
– Oli ilo palata taas takaisin treeneihin muutaman viikon tauon jälkeen. Tietystikään uuden kauden valmistelut eivät jääneet tauolle, vaikka treeneistä taukoa pidettiinkin. Olemme taustalla yhdessä urheilutoimenjohtaja Kasper Hämäläisen kanssa rakentaneet jo tulevaa. Pelaajille tämä joulukuun alku on merkinnyt paluuta arkeen ja on ollut hienoa nähdä, miten motivoituneesti he ovat töihin tarttuneet, sanoo TPS:n päävalmentaja Ivan Piñol.
TPS on treenannut joulukuun ensimmäiset viikot parinkymmenen pelaajan vahvuisella ryhmällä. Sopimuspelaajien lisäksi treeniryhmässä on ollut mukana viime kauden joukkueesta tuttuja, vielä sopimuksettomia pelaajia, seuran omia nuoria junioreja sekä ulkopuolisia testipelaajia.
– Suhtaudun tulevaan rauhallisen luottavaisesti. Suomessa harjoituskausi on todella pitkä, aikaa on kyllä. Rakennamme joukkuetta tulevalle kaudelle ja samaan aikaan valmistamme nykyryhmäämme jo siihen, mitä on edessä tulevalla Veikkausliigan kaudella. Meillä on ollut treeneissä mukana testipelaajia, ja nyt haluamme nähdä heidät tositoimissa pelissä, Piñol kertoo.
TPS:n testipelaajina lauantain ottelussa ovat mukana laitahyökkääjät Samuel Anini Junior, Otto Salmensuu ja Akusti Jalasvaara.
23-vuotias Anini Junior edusti viime kaudella Ykkösliigassa Käpylän Palloa 26 ottelussa, joissa viimeisteli seitsemän maalia ja antoi kaksi maaliin johtanutta syöttöä. Veikkausliiga-kokemusta hänellä on vyöllään 34 ottelun verran EIF:n, HJK:n, IFK Mariehamnin ja AC Oulun joukkueista. Hän on edustanut Suomen myös nuorten maajoukkueessa.
Salmensuu, 21, pelasi viime kaudella Veikkausliigaa AC Oulussa. Veikkausliiga-kokemusta hänellä on oululaisjoukkueen riveistä kahdelta edelliskaudelta yhteensä 19 ottelun verran.
Niin ikään 21-vuotias Jalasvaara debytoi viime kaudella Veikkausliigassa FC Hakan paidassa, minkä lisäksi hän pelasi myös Ykköstä lainalla JJK:ssa.
TPS:n viime kauden Ykkösliiga-miehistössä oli peräti 13 seuran omaa kasvattia. Joulukuun ensimmäisillä treeniviikoilla edustusympäristön tunnelmia ovat päässeet aistimaan jälleen uudet nuoret junioripelaajat. Mukana treeneissä on ollut kaikkiaan seitsemän junioripelaajaa:
- keskikenttäpelaaja Frans Salonen (s. 2010)
- laitahyökkääjä Joel Ahen (s. 2010)
- maalivahti Henrik Asula (s. 2009)
- keskikenttäpelaaja Lauri Johansson (s. 2009)
- laitahyökkääjä Rolf Eurén (s. 2007)
- keskikenttäpelaaja Eemil Alanko (s. 2006)
- keskuspuolustaja Noel Ahlgren (s. 2006)
Päävalmentaja Piñolin mukaan nuoret juniorit ovat liittyneet treeniryhmään hyvällä asenteella ja oppimishaluisina.
– Puhuimme ”Kappen” kanssa, että on tärkeää ottaa edustuksen treeniympäristöön mukaan nuoria junioripelaajia. Se kasvattaa heitä ja samalla he pääsevät näkemään, millainen intensiteetti miesten treeneissä on ja millaisia harjoitteita treeneihin sisältyy. Askel kerrallaan pyrimme tukemaan nuorten juniorien kehittymistä, niin pelaajina kuin kentän ulkopuolellakin. Se on myös seurakulttuuria ja tukee sitä, että Turun Palloseurassa nähdään tulevinakin vuosina omia kasvatteja pelaamassa edustusmiehistössä. Viime kausi näytti hyvin, millainen voimavara omat kasvatit voivat parhaimmillaan olla.
TPS – Åbo IFK, la 13.12. klo 11.15
Kupittaa 5
Vapaa sisäänpääsy
Suora ottelulähetys: Turun Sanomat
Otteluennakon historiaosuus on lainattu Heikki Möttösen, Markku Jokisipilän ja Jussi Leppäsyrjän kirjoittamasta TPS:n 100-vuotishistoriikista Mustavalkoinen vuosisata – Turun Palloseura 1922–2022.
