TPS-tarinat: ”Muutin pois kotoa 13-vuotiaana futisunelmani perässä ja debytoin miesten peleissä 14-vuotiaana”

Jalkapalloammattilaisuus. Se on ollut TPS:n kolumbialaisen keskuspuolustajan Aldayr Hernándezin tavoite jo nuoresta lähtien. Kahdeksanvuotiaana kuningaslajin harrastamisen aloittaneella Hernándezilla oli lapsena tapana laittaa jo aikaisin aamulla kello soimaan, jotta hän ehtisi katsoa suosikkiseuransa Manchester Unitedin pelejä Englannin Valioliigassa. Nuori poika seurasi erityisen tarkalla silmällä Cristiano Ronaldon ja Carlos Tévezin edesottamuksia viheriöllä.

– Cristiano Ronaldo on ollut minulle idoli ja roolimalli. Ihailen sitä, miten hän on omistautunut lajille niin ammattimaisesti, Hernández sanoo.

Väheksyä ei sovi myöskään Hernándezin omistautumista lajille. Pelaajalla ei ole vastausta siihen, mitä hän tekisi, jos ei pelaisi jalkapalloa.

– Oikeastaan en ole ikinä edes miettinyt toista vaihtoehtoa. Ihan pienestä asti elämäni on pyörinyt jalkapallon ympärillä. Muutin pois kotoa 13-vuotiaana futisunelmani perässä ja debytoin miesten peleissä 14-vuotiaana.

Liikunnallinen lapsi ei malttanut olla paikallaan eikä viettänyt paljoa aikaa sisällä. Hernández sanookin ymmärtävänsä nyt, miten hienoa oli saada elää lapsuusaika ennen kännyköiden ja sosiaalisen median aikakautta.

– Olen kotoisin verrattain pienestä kaupungista. Kaikki lähiseudun lapset lähtivät koko ajan ulos. Touhusimme kaikenlaista ulkosalla: milloin pelasimme jalkapalloa, milloin kiipeilimme seinien yli, milloin taas puissa mangojen perässä.

Hernández on käynyt suomalaista peruskoulua vastaavan opintien. Koulunkäynti ja lapsuudenkoti jäivät taakse, kun 13-vuotias poika suuntasi Kolumbian pääkaupunkiin Bogotáan jalkapalloammattilaisuutta tavoittelemaan.

– FC Bogotán kykyjenetsijät huomasivat kykyni pelatessani isossa junioriturnauksessa. He vakuuttuivat kyvyistäni ja tarjosivat mahdollisuutta tavoitella unelmaani. Tartuin tilaisuuteen.

Hernández muutti seuran järjestämään asuntolaan asumaan yhdessä reilun kymmenen muun juniorijalkapalloilijan kanssa.

– Alku uudessa ympäristössä oli tosi kova. Itkin paljon, kun olin yksin poissa perheeni luota. Vähitellen asiat lähtivät kuitenkin rullaamaan hyvään suuntaan Bogotássa.

Valmennus Bogotássa oli Hernándezin mukaan todella hyvää ja tavoitteellista. Pelejä ei pelattu huvin vuoksi vaan urheilun kannalta. Kaikki tähtäsi siihen, että nuoresta topparilupauksesta tulisi jonain päivänä ammattilainen. Myös fyysiseen harjoitteluun kiinnitettiin huomiota.

Fyysistä voimaa Hernández tulikin pian tarvitsemaan, sillä hän pääsi jo 14-vuotiaana debytoimaan miesten peleissä. Tulikasteen aika koitti Kolumbian toiseksi korkeimmalla tasolla, Primera B:ssä, pelanneen Bogotán cup-ottelussa.

– Aluksi jännitti tosi paljon mennä vääntämään miesten peleihin, mutta kun voitin ensimmäisen kaksinkamppailun, niin pystyin sen jälkeen pelaamaan hyvällä itseluottamuksella.

– Kun pääsi niin nuorena pelaamaan aikuisten pelejä, niin kyllä siinä kehittyi pelaajana, Hernández miettii.

Kasvattajarahat torppasivat aiemmat suunnitelmat Suomessa pelaamisesta

Hernández pelasi Bogotan Primera B -joukkueessa aina 21-vuotiaaksi asti saaden erittäin paljon peliminuutteja. Silmiinpistävä asia hänen Kolumbian-vuosien tilastojaan katsoessa on varoitusten runsas määrä: viimeisen kuuden Bogotá-kauden aikana tuomarit nostivat taskustaan keltaisen kortin Hernándezille 65 kertaa, kun lasketaan mukaan myös cup-ottelut. Sittemmin asia on muuttunut. Viime vuonna Ykkösessä kolumbialaistoppari keräsi kolme varoitusta. Kuluvan kauden saldo on yksi varoitus Veikkausliigassa ja kaksi Suomen Cupin peleissä.

– Aikaisemmin minulla oli paljon erimielisyyksiä tuomareiden ja vastustajan pelaajien kanssa. Nyt kun olen ajan myötä kypsynyt, olen pystynyt parantamaan tuota osa-aluetta. Ei tarvitse hermostua, vaikka tuomari tekisi omasta mielestäni älyttömiä virheitä tai vastustaja sikailisi.

Viimeiset pelinsä Bogotán riveissä Hernández pelasi kaudella 2016. Samoihin aikoihin alkoi yhteistyö suomalaisen pelaaja-agentin Tomi Linkojoen kanssa.

– Minulla on Kolumbiassa kontakteja, joista yksi oli Aldayrin valmentaja. Aldayr on samaa ikäluokkaa kuin tuolloin Suomessa HJK:ssa kovaa tulosta tehnyt Alfredo Morelos. Vasenjalkaisena, Morelosin kanssa samassa nuorisomaajoukkueessa pelanneena topparina Aldayr oli mielenkiintoinen pelaaja, Linkojoki taustoittaa.

Linkojoki yritti tuolloin saada Hernándezia Suomeen pelaamaan, mutta esteeksi muodostui Fifan kasvattajakorvaus.

– Käytännössä piti odottaa, että Aldayr täyttää 23 vuotta, minkä jälkeen kasvattajaraha kuoleentuu. Jos puhutaan täydestä kasvattajarahasta 12-vuotiaasta 21-vuotiaaksi asti, niin se on noin 200 000 euroa. Fakta on se, ettei mikään joukkue Suomessa maksa kasvattajarahoja täysimääräisinä. Aina pitää löytyä jokin toinen tapa. FC Bogotán kanssa emme pystyneet neuvottelemaan asiasta, Linkojoki kertoo.

Bogotá-uransa loppupuolella Hernández loukkaantui ystävyysottelussa. Kun sopimus Bogotán kanssa päättyi, pelaaja ja hänen agenttinsa tuumivat, että Kolumbian Primera B alkaa olla pelattu läpi. He päättivät etsiä seuran, jossa Hernández saisi rauhassa virittää itsensä takaisin pelikuntoon ja ponnistaa kovempiin sarjoihin. Ponnahduslautana toimi Uruguayn kolmannella sarjatasolla pelannut Rocha.

Alkukauden 2018 aikana Hernández ehti pelaamaan Rochassa kymmenen ottelua ennen kuin siirtyi lainalle Libanonin pääsarjaan Bekaan joukkueeseen.

– Libanonin pääsarja oli hyvä kokemus. Vaikka se ei ole hirveän tunnettu liiga, on siellä kuitenkin todella hyviä yksilöitä ja myös yllättävän hyviä joukkueita, Hernández kertoo.

Maanmies helpotti sopeutumista Suomeen

Libanonista Hernándezin tie vei kaudeksi 2019 Suomeen ja Turun Palloseuraan. Ennen sopimuksen tekemistä Hernández tiedusteli TPS:n kolumbialaiselta hyökkääjältä Eliécer Espinosalta, millainen maa Suomi on ja millainen seura TPS on. Espinosa oli tullut Suomeen elokuussa 2018 HJK:n organisaatioon.

– Emme tunteneet Espinosan kanssa entuudestaan, mutta meistä tuli kauden 2019 aikana hyviä ystäviä. Asuimme kimppakämpässä, kun perheemme olivat Kolumbiassa. Oli paljon helpompi tulla Suomeen, kun joukkueessa oli jo yksi kolumbialainen pelaaja, Hernández toteaa.

– Lisäksi täytyy sanoa, että Alim Moundista on ollut myös paljon apua, sillä hän puhuu sekä espanjaa että englantia ja pystyy siten tulkkaamaan.

Hernández ja Espinosa kuuluivat viime kaudella TPS:n avainpelaajiin Ykkösessä. Espinosa tykitti 18 maalia, ja Hernándezia seuran tuolloinen päävalmentaja Tommi Pikkarainen tituleerasi yhdeksi Ykkösen parhaista pelaajista.

Kolumbialaiskaksikko solmi pian kauden 2019 päättymisen jälkeen yksivuotiset jatkosopimukset TPS:n kanssa. Veikkausliiga-nousuun päättyneen kauden jälkeen kaksikko lähti pariksi kuukaudeksi Kolumbiaan perheidensä luo. Harjoittelusta pidettiin kuitenkin huolta.

– Tein kaikenlaisia fyysisiä harjoitteita, joita olen urani aikana oppinut tekemään. En harjoitellut minkään joukkueen kanssa siellä vaan tein yksilöharjoituksia. Harjoittelin kuntosalilla ja tein fyysisiä harjoitteita yleisurheilukentällä, Hernández kertoo.

Harjoittelun lomassa hän nautti mahdollisuudesta saada viettää aikaa perheensä parissa. Yhteistä aikaa perhe pääsi viettämään myös tavallista juhlallisemmissa ja ikimuistoisemmissa merkeissä, kun Aldayr ja hänen tyttöystävänsä vihittiin avioliittoon.

Jumalan siunausta

Kun Hernández palasi Suomeen TPS:n harjoitusvahvuuteen alkuvuodesta 2020, mukana muuttivat myös vaimo ja parin yhteinen tytär.

– Yritän antaa kaiken vapaa-aikani vaimolleni ja tyttärelleni. Käymme paljon puistossa ja teemme piknik-reissuja.

Perhe on kauden 2020 aika käynyt katsomassa muutaman Aldayrin ja TPS:n pelin. He olivat paikan päällä katsomassa, kun TPS viime viikonloppuna voitti Turun paikallistaistossa FC Interin Aldayrin maalilla 1–0.

– Kiitokset Jumalalle. Ihan mahtavaa, että voitimme, ja ihan mahtavaa, että sain tehdä maalin. Ottelupäivä oli äitini syntymäpäivä. Haluan omistaa maalini hänelle.

– Pukukopissa oli isot juhlat pelin jälkeen. Olimme kaikki tosi iloisia, että voitimme, kommentoi ensimmäisen maalinsa TPS-paidassa iskenyt toppari.

Hernándezin mukaan sarjakärjessä olleen paikallisvastustajan voittaminen antoi TPS:n joukkueelle lisää motivaatiota ja uskoa omaan tekemiseen. Puskettuaan pallon maaliin Santeri Haaralan antamasta vapaapotkusta Hernández lähetti lentosuukot katsomoon perheelleen ja kannattajille sekä nosti lopuksi kätensä kohti taivasta. Hernández kertookin, että hänen tapoihinsa kuuluu rukoilla ennen jokaista ottelua.

– Ennen jokaista peliä rukoilen Jumalaa ja toivon, että hän siunaa jokaista kentällä ottamaani askelta.

Toppariparin espanjan kielen taito auttaa

Derbyvoitto oli TPS:lle vasta kauden toinen voitto Veikkausliigassa. Seura päätyi vaihtamaan päävalmentajaa heinäkuun loppupuolella, kun sarjakausi oli alkanut neljällä tappiolla. Tommi Pikkarainen sai tehdä tilaa Jonatan Johanssonille.

– Jalkapallossa tapahtuu tällaisia asioita. Valitettavasti hyvät tulokset eivät seuranneet meitä Ykkösestä Veikkausliigaan. Olen kuitenkin aina kiitollinen Tommille siitä, että hän antoi minulle mahdollisuuden tulla pelaamaan Suomeen, Hernández sanoo.

Johanssonin alaisuudessa TPS on pelannut sekä kahden että kolmen topparin muodostelmilla. Hernándezin mukaan hänen peliinsä toppareiden lukumäärällä ei ole juuri vaikutusta. Hän yrittää tehdä parhaansa ja pelata kulloinkin sovitun taktiikan mukaisesti.

Johanssonilta kolumbialaistoppari kertoo saaneensa muutamia hyödyllisiä vinkkejä.

– Jonatan on sanonut, että hän tykkää tosi paljon tyylistäni puolustaa miestä, mutta samalla häneltä on tullut pieniä vinkkejä, että miten pystyy välttämään virheitä boksissa.

”Tintistä” on ensimmäisen kuukauden aikana muodostunut positiivinen kuva Hernándezille.

– Hän vaikuttaa tosi ammattitaitoiselta valmentajalta. Hänellä on paljon kokemusta ja hän pystyy kokemuksellaan auttamaan meitä kehittymään. Hän vaikuttaa hyvin analyyttiselta valmentajalta. Ennen kaikkea hän on tosi positiivinen persoona, mikä tuo meille itseluottamusta.

Vaikka Hernández ei juuri puhu englantia, ymmärtää hän suurimman osan valmennusjohdon puheista harjoituskentällä ja pukukopissa. Viime vuonna hän kävi muutamilla seuran järjestämillä englannin kielen oppitunneilla.

– Jalkapallo itsessään on yksi kieli, jota me kaikki ymmärrämme. Espinosan, Moundin, Rodney Strasserin ja Tatu Varmasen lisäksi myös Rasmus Holma puhuu jonkin verran espanjaa, mikä on hyvä, koska hän pelaa minun tavoin topparina. Pystymme kesken pelin puhumaan espanjaksi sijoittumiseen ja vastustajien miesvartiointiin liittyvistä asioista, Hernández kertoo.

Tavoitteena pelata Kolumbian maajoukkueessa

Aldayr Hernández täytti elokuun alkupuolella 25 vuotta. Tulevaisuudentavoitteista kysyttäessä hän vastaa, että tavoitteena on jatkaa pelaamista Euroopassa, tehdä mahdollisimman hyvä jalkapalloura ja edetä jonain päivänä Kolumbian aikuisten maajoukkueeseen.

Kolumbian nuorisomaajoukkueista Hernándezilla onkin jo kokemusta.

– Ensimmäinen nuorisomaajoukkuepeli oli unohtumaton kokemus. Sain vetää maajoukkuepaidan päälleni. En ole milloinkaan ollut mistään asiasta niin ylpeä kuin silloin, kun sain edustaa omaa maatani. Se oli yksi futisurani kohokohdista.

Jotta maajoukkuepaidan saisi vetää päälleen jonain päivänä myös aikuisten maajoukkuepelissä, pitää joka päivä tehdä kovasti töitä ja kehittää itseään pelaajana. Hernández haluaa kehittää erityisesti johtajan ominaisuuksiaan.

Suurimmaksi vahvuudekseen toppari määrittelee kaksinkamppailupelaamisen.

– Olen aggressiivinen miesvartioija ja hyvä yksi vastaan yksi -tilanteissa. Olen vahva kaksinkamppailuissa ja voitan hyvällä prosentilla pääpalloja.

Teksti: Aleksi Ristimäki
Kuvat: Tiina Pirilä

Lisää uutisia