TPS ja JJK:n väliset Veikkausliigaottelut alkavat olla melkoisia klassikoita. Kaikki viime kauden kolme kohtaamista sisälsivät poikkeuksellisen paljon draamaa ja kummallisia käänteitä.
Poikkeusta ei muodostanut tämänkään päivän kohtaaminen, jonka seuraaminen saattoi heikompaa jopa hirvittää.
Niin vain kuitenkin loppujen lopuksi kävi, että JJK matkusti Jyväskylään kolme pistettä mukanaan, vaikka se ei ottelun tapahtumiin nähden oikeutettua ehkä ollutkaan. Taistelu päättyi lopulta JJK:lle lukemin 3-2. Paikalla olleet Turun Nappulaliigan junnut ja heidän vanhempansa saivat loistavaa lajipropagandaa, vaikka lopputulos ei useimpia paikallaolijoita miellyttänytkään.
– Tässä sarjassa pelataan kuitenkin viime kädessä vain ja ainoastaan pisteistä ja JJK ne tänään vei, onnittelut heille voitosta. Vaikka kuinka hallitsisi pelitapahtumia, niin ei sitä aina vaan palkita, TPS:n päävalmentaja Marko Rajamäki manasi.
– Pelissämme ei ollut tänään oikein mikään kohdallaan ja silti voitettiin täällä Turussa. Peliimme en ollut todellakaan tyytyväinen, mutta pisteisiin kyllä, JJK-kollega Kari Martonen
myönsi.
Ottelu alkoi vahvasti TPS-merkkisesti. Sai painoi pallon väkisin JJK-päätyyn kerta toisensa jälkeen. 7. minuutin kohdalla aktiivisuus palkittiin. Toni Kolehmainen lähetti pallon JJK:n
linjan taakse, maalivahti Janne Korhonen kauhoi puoliksi tyhjää ja hänen taakseen ehtinyt Mika Ääritalo suti pallon tyhjiin.
TPS pommitti JJK:n maalia sen jälkeen melkein puoleen tuntiin asti, mutta palloa ei saatu millään ilveellä toistamiseen verkkoon. Ja kuten usein käy, niin sitten rankaiseekin
vastustaja. Mikko Innanen lähetti kierteisen kulman ja pallo kaartoi takatolpan juurelle, josta Jordi van Gelderen puski sen verkkoon.
JJK:n parhaat hetket osuivatkin ensimmäisen puoliajan loppupuoliskolle. 38. minuutin kohdalla puri sitten oma koira. Tamas Gruborovics lähetti oikealta laidalta loistokeskityksen luukulle, jossa päivystänyt Babatunde Wusu puski pelivälineen tarkasti alakulmaan. Wusu ei kuitenkaan herrasmiehenä ja entisenä TPS-pelurina maaliansa juurikaan tuuletellut.
TPS-taivas synkkeni entisestään 42. minuutin kohdalla, kun Sami Rähmönen sai toisen keltaisen korttinsa ja lensi ulos. Rähmönen monotti tahattomasti JJK-pelaajaa suoraan naamaan.
– Tavoittelin vaan palloa, enkä nähnyt yhtään, että vastustaja juoksi samaan palloon. Kyse oli ihan vahingosta, Rähmönen tuskaili jälkimmäistä korttiaan.
Toisella puoliajalle juoksi entistäkin terävämpi TPS. Se pystyi myllyttämään pallon JJK-kentäpuoliskolle alusta asti. Vain maalit puuttuivat.
– Jouduimme tekemään muutoksia alivoimalla. Jätettiin pelkät topparit alas ja pistettiin laitapakit rullaamaan ylöspäin ja Kole teki keskikentän pohjalla kahden miehen työt, Rajamäki
paketoi.
77. minuutin kohdalla se maalintekokin vihdoin onnistui. Jarkko Hurme passasi ja Petteri Pennanen ajoi röyhkeästi sisään ja niittasi pallon etukulmasta sisään.
JJK kuitenkin iski välittömästi perään. Gruborovics ajautui oikeaan laitaan ja käytti hyväkseen erinomaista laukaisutekniikkaansa. Hänen tarkka roikkunsa putosi TPS-maalin
takakulmaan. Toisen polven liigafutaaja iski jo kauden kuudennen osumansa.
Taistelu ei ollut kuitenkaan vielä tässäkään vaiheessa ohi. Aivan lopussa Pennanen raivasi boksissa taas tilaa ja ryntäsi maalille päin. JJK-vahti Korhoselle ei jäänyt muuta saumaa kuin tempaista TPS-pelaaja nurin. Pallo vietiin pilkulle ja sen taakse asettui joukkueen kippari Toni Kolehmainen. Kole veto jäi kuitenkin hieman suutariksi ja JJK pystyi pitämään loppuminuutit maalinsa puhtaana.
– Varsinkin toinen puoliaika oli meiltä erittäin hyvä ja peli kulki vajaallakin. Voimme syyttää vain itseämme siitä, ettei noista paikoista saatu palloja sisään, Ääritalo harmitteli.
– Kyllä meillä kuitenkin tietynlainen nousutrendi on menossa ja pisteitä on alkanut tulemaan, JJK:n Gruborovics puolestaan muistutti.
