Pelaajat tutuiksi -juttusarjassa tutustutaan Turun Palloseuran pelaajiin. Tänään esittelyvuorossa on Meri-Tuulia Reponen.
Nimi: Meri-Tuulia Reponen
Ikä: 28 v
Pelinumero: 11
Pelipaikka: Puolustaja
Seurahistoria: Turun Nappulaliiga, Pyrkivä, TuWe, TPS
Minkä ikäisenä ja missä aloitit jalkapallon?
– Aloitin jalkapallon 6–7-vuotiaana Turun Nappulaliigan Lausteen poikien joukkueessa.
Miten päädyit jalkapallon pariin?
– Minun kaksoisveljeni oli mennyt hieman ennen minua pelaamaan jalkapalloa lähellä kotikulmiani perustettuun Lausteen joukkueeseen. Ilmoitin, että minunkin on päästävä harjoituksiin mukaan, joten siitä se sitten lähti.
Millaisesta perheestä tulet?
– Vanhempieni lisäksi perheeseeni kuuluu isoveli, isosisko ja jo mainitsemani kaksoisveli. Meitä on siis aina ollut aika monta, joten tylsää ei ole ollut. Paljon ollaan aina harrastettu ja touhuttu.
Kuka tai ketkä ovat olleet parhaiten tukenasi?
– Ehdottomasti vanhemmat. Isä oli pienestä asti mukana joukkueen toiminnassa mm. joukkueenjohtajan roolissa. Molemmat ovat muutenkin aina tukeneet ja käyneet katsomassa pelejä. Pienempänä kaksoisveljestä sai hyvän motivaation, koska aina piti yrittää päihittää hänet.
Mitä tekisit, jos et pelaisi jalkapalloa?
– Harrastin pitkään yleisurheilua jalkapallon rinnalla, joten varmasti harrastaisin sitä ja sieltä lajeina vähän niitä pitempiä juoksumatkoja. Tai ehkä jo näin vanhempana saattaisin treenata tavoitteellisesti maratoniin.
Mitkä ovat vahvuutesi kentällä?
– Ehdottomasti kokemus ja sitä kautta puhuminen ja ohjaaminen kentällä sekä pelisilmä
Mitkä ovat vahvuutesi kentän ulkopuolella?
– Ajanhallinta, muiden huomioiminen, positiivisuus.
Mitä heikkouksia sinulla on?
–Asioiden ylianalysointi.
Mitkä ovat olleet suurimpia vastoinkäymisiä urallasi?
– Vammat, jotka ovat estäneet pelaamisen. Suurimpana pari polvileikkausta, joiden takia olin kaksi kautta putkeen sivussa 2018–2020. Tämän lisäksi lukioikäisenä oli pari vaikeampaa kautta, kun juostiin lääkärissä kuukaudesta toiseen, kunnes diagnoosina oli paha lihasaitio-oireyhytmä, joka vaati lopulta molempien jalkojen leikkaushoidon.
Mikä on futiksen vastapaino elämässäsi?
– Arkipäivät menevät pitkälti yläkoulussa opettaen biologiaa, maantiedettä ja liikuntaa. Kesällä lomien aikana ehtii myös vähän lyödä golfpalloja ja talvella kutoa jotain lämmintä.
Miten rentoudut arjen keskellä?
– Eipä siinä hirveästi ylimääräisiä tunteja arkeen jää, mutta tv:stä laitan yleensä jonku sarjan päälle. Samalla saattaa syntyä vaikka villasukka.
Onko sinulla pelipäivän rutiineja tai taikauskoja?
– Ei ainakaan mitään taikauskoja. Pelipäivinä syön aina jotain pastaa. Ei niitä rutiinejakaan sen enempää taida olla.
Mikä on valitsemasi pelipäivän ruoka?
– Jokin hyvä pasta, jonka olen samana päivänä tehnyt.
Mikä on tähän astisen urasi mieleenpainuvin futismuisto?
– Viime kauden liiganousun tulen varmaan muistamaan tulevaisuudessa ensimmäisenä, mutta vielä tällä hetkellä päällimmäisenä nousee muistot C-junioreista, kun voitettiin Turun joukkueen kanssa piiricup molempina osallistumisvuosina.
Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä elämässä?
– Perusasiat, perhe ja terveys.
Saat soittaa kopissa yhden biisin ennen peliä. Minkä valitset? Miksi?
– En juuri kuuntele musiikkia muuta kuin radiosta, joten annetaan muiden päättää mitä siellä soitetaan.
Mitä odotat ensi kaudelta?
– Toivon ehjää kautta ja hyviä ensimmäisiä pelejä liigakentillä.
Mitä ajatuksia sinulla on tämänhetkisestä joukkueesta?
– Meillä on hyvä ja motivoitunut nippu kasassa. Monipuolisesti vanhempaa ja nuorempaa polvea, sekä sekoitus pidempään Tepsissä olleita ja uudempia tulokkaita.
Miten kauteen valmistautuminen sujuu?
– Olemme jo aika pitkällä valmistautumisesta. Minusta se kertoo olennaisen, kun sekä harjoituspeleistä että Kansallisen Cupin peleistä on tullut ainoastaan voittoja.
