Sporting-ÅIFK 2-1 (0-0)
TPS:n yhteistyöseura ÅIFK:n kolmen ottelun vieraskiertue päättyi Kristiinankaupungissa, tai oikeammin Lappväärtissä jossa pikkukaupungin ylpeys kotiottelunsa pelaa. Johtuen nuorisomaaotteluista, TPS:n lähestyvistä europeleistä ja Auracupista, oli vierailijoilla kokoonpanon kanssa hieman haasteita. Lopulta matkassa oli mukana vain 2 vaihtopelaajaa ja lisäksi kolme pelaajaa esiintyi ensimmäistä kertaa avauksessa (Jonni Peräaho, Jani Jussila ja Lucas Gabrielsson). Tosin, vaihtuvuudesta huolimatta vain Jussila oli uusi mies edellisen pelin kokoonpanoon verrattuna. Mutta pelipaikkoja jouduttiin säätämään sen verran, että aiemmin pääosin laitapuolustajana esiintynyt Jeremias Kaari aloitti kärkimiehenä.
Kaari aloittikin uudessa roolissaan häikäisevästi, sillä jo avaushetkillä hän täräytti harjoituksista tutun Jerkku-bomberin ylärimaan. Kotijoukkueen liki kaksimetrinen Gaston Brambatti ei voinut kuin ihailla katseella. Jerkulle osoivat ensi jakson muutkin parhaat tilanteet, mutta niin omien harhautusten jälkeen luotu laukaisupaikka kuin Hushyar Aftabin keskityspallo jäivät ilman tulosta. ÅIFK:n syöttöpeli ei kulkenut ensimmäisellä jaksolla aivan täysin, mutta hyökkäykset olivat terävämpiä kuin kotijoukkueella. Myös Dardan Sadiku pääsi pariin tilanteeseen, mutta vedot jäivät vaisuksi. Kotijoukkueen vaarallinen hyökkäyskaksikko Sekou Konate-Julian Tarvoll pysyi hyvin ÅIFK:n puolustuslinjan pihdeissä. Kertaalleen vierasjoukkueen valmennuskaksikko Huttunen-Pikkarainen joutui pelästymään kun maalivahti Peter Huuhkan heitto kimposi karvaajan päästä sivuverkkoon. Tauolle mentiin kuitenkin maalittomassa tilanteessa.
Jos oli ensimmäisen jakson alku sähäkkä, niin toisella jaksolla Turkulaiset pistivät vielä paremmaksi. Hushyar ”Husa” Aftab esitti käsittämättömän soolon päätyen lopulta laidaltaan keskelle noin 18 metriin täräyttäen siitä pallon tyylikkäästi oikean tolpan juureen. 0-1 heti 46 minuutilla. ÅIFK jatkoi tästä eteenpäin kuskin pukilla syöttöpelin alkaessa myös kulkea. Puolustus tottui uusiin rooleihin ja kauttaaltaan alakerran esitys oli koko nelikolta Jussila-Hilska-Majapuro-Niinivirta mallikas. Hilskan avauspeli oli hienoa katsottavaa. Pieni musta varjo peliin ilmestyi Husan saatua varoituksen pelin viivytyksestä. Palloa ei vihellyksen jälkeen yleensä kannata paljon siirrellä. Pelillisesti tämä vasemman laidan vauhtikone oli jatkuvasti Sportingin kauhuna, joten ymmärrettävästi kotiyleisö pyrki provosoimaan Husalle toista korttia. Siltä kuitenkin vältyttiin vaihtamalla sisään viileähermoinen Sami Villanen. Kotijoukkue alkoi myös satsata kovempiin otteisiin jonka sai tuta toppari Hilska saadessaan huuleen kyynerpäästä 2 cm vekin edestä 70 minuutilla. ”Matu” tokeni kuitenkin huoltaja Hessu Lehtosen tropeilla nopeasti takaisin peliin. Pian avautui Villaselle hyvä tilanne 16-alueella, mutta Brambatti venytti laukauksen yläkulmasta ja puolustus ehti siivota irtopallon. Tästä lähtenyt vastahyökkäys johti kotiyleisön riemuksi tasoitukseen. Konate pääsi juoksemaan pystypalloon ja kaukolaukaus yllätti Huuhkan etukulmasta otettuaan yllättävän kimmokkeen nurmikosta.
Tapahtumia riitti siis reilusti ja kotijoukkue sai maalistaan lisäintoa. Nuori turkulaisjoukkue osoitti kuitenkin luonnettaan ottamalla pelin uudestaan haltuun käyttämällä syöttötaitojaan. Oikean laidan Jussila-Gabrielsson akseli oli pelissä hyvin mukana ja keskellä Peräoja löysi myös roolinsa Santeri Peltolan viereltä. Kärjessä Kaari jatkoi myös hyviä otteitaan Sadikun tukemana. Jälkimmäiselle pelattiin avopaikka ratkaisuun, mutta nosto yli Brambattin jäi matalaksi. Argentiinalaiskolossi joutui venymään varttansa kunnolla lisäksi torjuessaan Jussilan laukauksen kulmaksi. Peliajan vähetessä paine pysyi yhä tiiviimmin Sportingin kenttäpuoliskolla.
Jalkapallo ei ole kuitenkaan aina oikeudenmukainen peli ja ajassa 90+2 tuli sitten kylmä suihku. Sportingin puolustuksen purkupallo ajautui onnekkaan kimmokkeen kautta jo ensimmäisen kohtaamisen keväällä ratkaisseelle Karvollille. Häntä ei onnistuttu puolessa kentässä pysäyttämään, joten mies pääsi etenemään kohti Huuhkaa. Kylmäpäisesti etenikin pelaten itselleen vetopaikan ja ladaten pallon vastustamattomasti takakulmaan. 2-1 lopputulos, joka ei vastannut kenttätapahtumia, oli kuitenkin se jota saatiin sulatella pitkän kotimatkan ajan. Ei siinä paljon huulta heitetty, paitsi Hilskalle pari tikkiä. Kiitos vaan paikalliselle terveysasemalle ripeydestä!
Vauhdikas futismatsi oli varmasti yleisöönmenevä ja ÅIFK:n peliesitys oli tappiosta huolimatta erittäin hyvä. Nuorten pelaajien taitoon perustuva mukautuvuuskyky on fantastinen ja voitontahtoinen rohkea asenne lopussa lupaa hyvää, vaikka tällä kertaa tulos oli laiha.
