Maailmasta on tullut nopeampi, sensuroimattomampi ja tyhmempi. Sellaiset hiljaiset välit, jolloin ihminen ei oikeasti voi tehdä mitään järkevää, käytettiin ennen ajatteluun. Nykyään minuutin odotus täytetään sosiaalisella medialla ja viiden minuutin odotus Candy Crush Saagalla.
Nykymeiningistä hyvän käsityksen antaa kas kummaa SoMe:ssa leviävä vitsi, jossa autokoulun opettaja kysyy oppilaaltaan mitä hän tekee kun liikennevalo vaihtuu punaiseksi. ”No, yleensä päivitän Twitter-feedin ja vastailen Whatsapp-viesteihin”, kuuluu vastaus.
Se, että ihminen ei enää ajattele niin paljon, ei tietenkään ole hyvä asia ihmislajille. Yhtä lailla tuhoisaa se on jalkapallo-keskustelulle.
Siinä missä median kehitys paperilehdistä tv-lähetysten kautta internetissä julkaistaviin uutisiin kukisti viiveen tapahtuman ja uutisen välillä useista päivistä muutamaan minuuttiin, on se nykyään maksimissaan muutama sekunti, kiitos ahkerien visertäjien. Niinpä julkisuuden henkilölle, kuten jalkapalloilijalle, ainoastaan se mitä teit 20 viimeksi kuluneen minuutin aikana, on relevanttia.
Ehkä paras esimerkki on käynnissä olevien jalkapallon MM-kisojen komeetta maalivahti Guillermo Ochoa, joka putosi seuransa Ajaccion kanssa viime kauden päätteeksi Ranskan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Ochoan loisto-otteiden jälkeen twitterissä levisi mm. twiitti, jossa naureskeltiin FC Barcelonalle, koska seura oli kieltäytynyt muutama kuukausi sitten hankkimasta Ochoaa ilmaiseksi.
Samaan aikaan kun futiskansa painoi höhöttäen re-tweet –nappia, pyöriteltiin esimerkiksi Southamptonin harjoituskeskuksen keskellä sijaitsevassa ”kuutiossa” päätä. ”Kuutio” on huone täynnä televisioita, joiden avulla voidaan seurata useita vuosia kattavaa materiaalia pelaajasta, jonka seura on mahdollisesti halukas hankkimaan. Eikä seurojen tiedonhalu pääty kentänrajoihin, vaan pelaajan luonne ja siviilielämä on ammattimaisissa seuroissa usein selvitetty etukäteen.
Kuten silmiä avaava Simon Kuperin ja Stefan Szcymanovskin kirja ”Soccernomics” kertoo, on äärettömän huonoa bisnestä hankkia juuri arvokisoissa loistanut pelaaja. Todennäköisesti ylihintaa joutuu maksamaan joko siirtosummassa, tai pelaajan palkassa. Yhden tai kahden esityksen perusteella maalivahdin, pelaajan jonka kohdalla tasaisuus ratkaisee todennäköisesti eniten suhteessa yksittäisiin huippusuorituksiin, hankkisi todennäköisesti vain puuhasteluun taipuvainen Tottenham.
Juuri Ranskan kakkosliigaan pudonneen maalivahdin tarjoaminen katalonialaisjättiin oli todennäköisesti pelaajan agentilta ”koitetaan nyt tätäkin”-tyyppinen ratkaisu, jonka onnistuminen oli yhtä todennäköistä kuin saada Football Managerissa töitä Valioliigasta yhden Suomen Ykkösessä valmennetun kauden jälkeen.
Tämä esimerkki on laajennettavissa moneen muuhunkin asiaan jalkapallomaailmassa. Yksittäisiin pelaajiin, valmentajiin, ja myös sarjatilanteisiin. Esimerkiksi Valioliigan mestaruus ratkeaa yhden kauden aikana varmaan 15-20 kertaa, aina kun joku nykäisee yli kolmen pisteen kaulan kakkoseen.
Miten tämä sitten liittyy Turun Palloseuraan? Kieltämättä kiertotie on todennäköisesti ollut niin pitkä, että hektisyyden aikakaudella tähän mennessä olen varmaan jo menettänyt suurimman osan lukijoista.
Sarjataulukko sanoo TPS:n olevan kuusi pistettä perässä toiseksi viimeistä. Voittojen ollessa tällä hetkellä kiven takana ja alla, tuntuu se kuusi pistettä paljolta. Mutta aivan kuten joukkueen saadessa kavennusmaalin 2-0 –tilanteessa, muuttuu peliä äsken turvallisesti johtanut ja ehkä jopa kontrolloinut joukkue vapisevaksi itseluottamuksensa menettäneeksi porukaksi, joka näyttää päästävän seuraavan maalin ihan koska tahansa. Eron kaventuessa voi takaa-ajajan ja takaa-ajetun suhde muuttua hetkeksi Ykkösestä ylös pyrkivän ja Veikkausliigan karsijan kaltaiseksi. Unelma noususta vastaan pelko putoamisesta on kova asetelma.
TPS kohtaa seuraavissa 10 ottelussaan sekä Jaron, Hongan, RoPS:n, MYPA:n että Vepsun kahdesti. Näistä Honka, RoPS, VPS ja MYPA pelaavat kaikki kyseisen ajanjakson aikana europelejä. Luomatta yhtään ylimääräisiä paineita, olisin yllättyneempi ellei Super-TPS nipistäisi noista joukkueista paria kolmea.
Ei ole mitään syytä luovuttaa tai synkistellä. Rinnalle ja ohi.
*****
Jesse Saarinen @jessesaarine
Kirjoittaja on TPS-kasvatti, entinen liigapelaaja, nykyinen KaaPo:n juniorivalmentaja, luokanopettajaopiskelija ja TPS:n kausikorttilainen.
