Kansallisen Liigan runkosarja on edennyt puoliväliin, ja kaikilla joukkueilla on yhdeksän ottelua pelattuna. On aika katsoa tulosten taakse ja tehdä pieni analyysi siitä, miten kauden alku on mennyt. Tilastot ovat StatsBombin tuottamia.
TPS on sarjan seitsemäs 11 pisteellä, saldona on kolme voittoa, kaksi tasapeliä ja neljä häviötä. TPS:n kausi alkoi 3–0-voitolla PK-35:stä, minkä jälkeen kausi on mennyt enemmän tai vähemmän vuoristorataa. Viimeisimpänä vuoristoradan huippuna on viime lauantain komea 3–0-voitto HJK:sta, joka on Kansallisen Liigan kakkosena tasapisteissä sarjaa johtavan KuPS:n kanssa.
Jos lasketaan pisteodottama joukkueiden otteluissa luomien maaliodottamien mukaan, on TPS ottanut pisteitä yli odotusarvojen, sillä laskennallinen pisteodottama on 7,7 pistettä. TPS:n ylisuoritus on näin ollen 3,3 pistettä, eli joukkue on ottanut reilut kolme pistettä enemmän kuin sen olisi otteluissa luotujen ja päästettyjen maalipaikkojen laadun perusteella pitänyt ottaa. Tällainen pieni yli- ja alisuorittaminen on ihan normaalia, isompi poikkeama harvinaisempaa, mutta keskimäärin pitkällä aikavälillä odotusarvot ovat suhteellisen lähellä toteumaa.
Kansallinen Liiga on jakautunut luodulla ja päästetyllä maaliodottamalla mitattuna kolmeen kastiin. Sarjan kolme selvästi parasta joukkuetta ovat olleet HJK, KuPS ja Åland United. Kakkosryhmässä ovat Ilves, HPS, Honka ja PK-35 Vantaa. Toistaiseksi heikoimmin xG-perusteisella arvioinnilla ovat pelanneet PK-35, TPS ja ONS.
xG-vertailu
Kuvan vaaka-akselilla on luodut maalintekoyritykset ottelua kohden niiden laadulla mitattuna ja vastaavasti pystyakselilla päästetyt maalintekoyritykset. ONS, TPS ja PK-35 ovat olleet heikoimpia hyökkäyssuuntaan, ja ONS päästänyt ylivoimaisesti eniten maaliodottamaa ottelua kohden, TPS toiseksi eniten.
TPS:n trendi
TPS:n trendi luodun ja päästetyn maaliodottaman suhteen on lievästi mollivoittoinen. Joukkue on saanut hyvähkön alun jälkeen luotua vaarallisia maalipaikkoja melko vähän. Viiden ottelun liukuva xG-keskiarvo kertookin oman totuutensa.
Kuvaa katsoessa kannattaa muistaa, että TPS on pelannut kolme viimeistä otteluaan sarjataulukon top 4 -joukkueita vastaan.
TPS:n laukaukset
Maalintekoyritysten määrässä ja laadussa olisi paljon parantamisen varaa. TPS on laukonut Kansallisen Liigan joukkueista kolmanneksi vähiten ottelua kohden. Lisäksi laukaukset ovat lähteneet kaikista joukkueista kauimpaa vastustajan maalista, keskimäärin 20,5 metrin päästä, kun sarjan keskiarvo on 16,7 metriä. Åland Unitedin maalintekoyritykset ovat lähteneet lähimpää vastustajan maalia, keskimäärin 14,6 metrin päästä.
TPS:n keskiarvoetäisyyttä nostaa muun muassa Emma Santamäen komea maali HJK:ta vastaan viime lauantailta, veto lähti kaukaa TPS:n omalta puoliskolta. Ylipäätään TPS on onnistunut kaukolaukauksissaan verrattaen hyvin, sillä neljä joukkueen 12:sta maalista on syntynyt boksin ulkopuolelta.
TPS:n maalintekoyrityksistä 45 % on lähtenyt rangaistusalueen ulkopuolelta, vain ONS on laukonut suhteessa enemmän boksin ulkopuolelta, 46-prosenttisesti. Sarjan keskiarvo on 32 % ja vähiten maalintekoyrityksiä rangaistusalueen ulkopuolelta on Åland Unitedilla, vain 20 % kaikista sen laukauksista.
TPS-pelaajien laukaukset
Eniten laukauksia TPS:n vähintään 300 peliminuuttia kauden aikana pelanneista pelaajista on ollut Saija Östlundilla, joka on saanut aikaan keskimäärin 1,9 maalintekoyritystä pelattua 90 minuuttia kohden. Joukkueen toiseksi ahkerin laukoja on ollut Nelly Lehtilä, keskimäärin 1,8 kertaa 90 peliminuuttia kohden ja kolmanneksi eniten Netta Hanhimäki, 1,4 kertaa per 90 minuuttia.
Maalintekoyrityksiin eniten syöttöjä ovat antaneet Jenni Rannus (1,2 kertaa 90 peliminuuttia kohden), Silja Jaatinen (1,1/90) ja Netta Laasio (0,7/90). Yhteenlasketuissa maalintekoyrityksissä ja niihin annetuissa avainsyötöissä kärkipaikkoja pitävät Östlund, joka on suoraan mukana 2,4 maalintekoyrityksessä 90 peliminuuttia kohden, Rannus (2,1/90) ja Lehtilä (1,94/90).
TPS:n aggressiivisuus ja puolustuspeli
StatsBomb mittaa joukkueiden puolustuspelaamisen aggressiivisuutta sillä, kuinka usein joukkue taklaa, prässää tai tekee rikkeen kahden sekunnin sisällä vastustajan otettua syötön vastaan. TPS on tämän mukaan koko Kansallisen Liigan aggressiivisin joukkue ja käy kiinni vastustajaan kahden sekunnin sisällä 28 prosentissa syötön vastaanottoja.
Eniten näitä aggressiivisia pelitekoja on TPS-pelaajista ollut Jenna Koivistolla, Hanhimäellä ja Östlundilla.
TPS prässää sarjassa toiseksi eniten, keskimäärin 252 kertaa ottelua kohden. Liigan keskiarvo on 218 kertaa. Toki täytyy ottaa huomioon, että prässitilanteisiin joutuvat eniten joukkueet, jotka pitävät palloa vähän suhteessa vastustajaan. TPS:n keskimääräinen pallonhallinta on ollut liigajoukkueista toiseksi vähäisintä. Joukkue kuitenkin voittaa pallon prässitilanteessa 40 kertaa ottelua kohden, mikä on sarjan kolmanneksi eniten PK-35:n ja HJK:n jälkeen.
TPS:n ahkerin prässääjä on ollut Jenna Koivisto, jolla on PK-35:n Minea Lassaksen jälkeen Kansallisen liigan toiseksi eniten prässejä 90 peliminuuttia kohden, keskimäärin 42,6. Lassas prässää 51,0 kertaa 90 peliminuutin aikana.
Ylipäätään TPS:lla on kentän lähes joka alueella enemmän puolustuspelitekoja kuin Kansallisen Liigan joukkueilla keskimäärin. Osittain se johtuu siitä, että TPS on ollut otteluissa useimmin se osapuoli, joka joutuu puolustamaan enemmän, osittain se on myös tietoinen pelitapavalinta.
Pelaajakatsaus
Laitapelaajat Silja Jaatinen ja Netta Laasio ovat kuuluneet joukkueen alkukauden onnistujiin. Laasio on onnistunut kertaalleen maalinteossa ja Jaatinen antanut upeat neljä maaliin johtanutta syöttöä. Sen lisäksi sekä Jaatinen että Laasio ovat Kansallisen Liigan laitapelaajien top kympissä maalintekoyrityksiin annetuissa syötöissä ja myös maalisyöttöodottamalla mitattuna. Toisaalta molempien yleisessä syöttötarkkuudessa olisi parantamisen varaa, ja molemmat voisivat osallistua vahvemminkin joukkueen hyökkäyspelaamiseen.
Molemmat laitapelaajat ovat pelanneet vakuuttavaa puolustuspelaamista. Jaatinen ja Laasio prässäävät reilusti liigan keskiarvoa enemmän, ovat onnistuneet keskimääräistä paremmin taklauksissa ja menettävät pallon harvemmin kuin Kansallisessa liigassa keskimäärin. Molemmat ovat voittaneet myös pääpallot keskiarvoa tehokkaammin.
Taklausten ja syötönkatkojen yhteenlasketussa määrässä Laasio on sarjan laitapelaajien kolmonen 90 peliminuuttiin suhteutettuna, Jaatisella niitä on kahdeksanneksi eniten vähintään 300 minuuttia pelanneiden joukossa. Joukkueen pallonhallinnan määrään suhteutettuna molempien sijoitukset tosin hieman putoavat.
Kaiken kaikkiaan TPS on pelannut kaksijakoisen alkukauden. Toisaalta joukkue on saanut kokea upeita onnistumisia, toisaalta välillä on tullut pahasti takkiin. Selviä kehityskohteita löytyy, mutta niin löytyy myös paljon hyviä suorituksia sekä yksittäisten pelaajien että koko joukkueen pelaamisen osalta.
Tilastoanalyysi: Oskari Karppinen, TPS:n data-analyytikko
Tilastot: StatsBomb
Artikkelin valokuva: Janne Hirvensalo
Huom. Kolme tilastoimatonta ottelua: Åland United–PK-35 Vantaa, PK-35–Åland United ja HPS–Ilves
