Kunniagalleria

#1 Uuno mäki

(s. 2.2.1892 – k. 5.5.1941)

#2 Yrjö Suontausta

(s. 9.12.1901 – k. 11.5.1952)

#3 Helge Aalto

(s. 4.8.1906 – k. 5.3.1976)

#4 Ilmari Oksanen

(s. 24.12.1906 – k. 31.1.1977)

#5 Lauri Lehtinen

(s. 11.3.1909 – k. 30.9.1991)

#6 Vieno Viekki

(s. 5.9.1909 – k. 13.6.1957)

#7 Urho Teräs

(s. 7.7.1915 – k. 8.8.1990)

#8 Tauno Aitio

(s. 17.9.1917 – k. 30.9.1996)

#9 Veikko Asikainen

(s. 18.4.1918 – k. 14.6.2002)

#10 Keijo Kihlman

(s. 31.5.1920 – 2.5.2007)

#11 Jouni Gröndahl

(s. 6.2.1938)

#12 Heikki Suhonen

(s. 21.6.1951)

#13 Raimo Toivanen

(s. 3.10.1945)

#14 Jouni Jalonen

(s. 15.9. 1942 – k. 8.4.2009)

#15 Tommy Lindholm

(s. 3.2.1947)

#16 Teuvo Andelmin

(s. 22.4.1948)

#17 Pauno Kymäläinen

(s. 14.11.1949)

#18 Merja Sjöman

(s. 26.7.1955)

#19 Marko Rajamäki

(s. 3.10.1968)

#20 Marco Casagrande

(s. 4.4.1972)

#21 Risto Lindman

(s. 28.7.1934 – k. 13.12.2022)

#22 Timo Nummelin

(s. 7.9.1948)

#23 Tapio Harittu

(s. 20.9.1945)

#24 Hans Martin

(s. 31.5.1945)

#25 Raimo Saari

(s. 23.7.1952)

#26 Göran Enckelman

(s. 14.6.1948)

#27 Leena Virtanen

(s. 11.9.1943 – k. 29.6.2015)

#28 Tomi Jalo

(s. 22.10.1958 – k. 14.1.2009)

#29 Pekka Nurmio

(s. 14.9.1958)

#30 Mika Aaltonen

(s. 16.11.1965)

#31 Kim Suominen

(s. 20.10.1969 – k. 18.11.2021)

TPS:n ensimmäinen puheenjohtaja Uuno Mäki oli perustamassa uutta turkulaista suomenkielistä yhdistettyä palloiluseura, jonka perustamispäiväksi tuli tiistai 24.10. 1922. Uuno Mäki toimi seuran ensimmäisenä puheenjohtajana aina vuoden 1941 kuolemaansa asti. 

Yrjö Suontausta pelasi vuosina 1923-29 yhteensä 96 ottelua TPS:n paidassa. Hän kuului vuoden 1928 mestarijoukkueeseen, joukkueen kapteenina. Hän oli TPS:n johtokunnan jäsen 14 vuotta. Hän toimi TPS:n puheenjohtajana heti Uuno Mäen jälkeen vuosina 1942-47. Suontausta toimi vuodet 1945-47 Edistyspuolueen kansanedustajan sekä myöhemmin Korkeimman Oikeuden jäsenenä.
Helge Aalto pelasi TPS:ssä vuosina 1924-30 yhteensä 92 ottelua. Kuului ensimmäiseen Suomen mestaruusjoukkueeseen vuonna 1928. Hän toimi pelaajauransa jälkeen seurasihteerinä vuodet 1949-50 ja seuran puheenjohtajana vuosina 1955-57. Helge Aalto kuului seuran johtokuntaan 13 vuoden ajan.

Ilmari Oksanen liittyi TPS:ään vuonna 1923. Hän pelasi seuran edustusjoukkueesa 353 ottelua 22 kauden aikana vuosina 1926–47. Suomen mestaruudet 1928, -39 ja -41. Hän toimi joukkueen kapteenina 18 kauden ajan vuodesta 1929. Oksanen pelasi seurassa myös yli 100 jääpallo-ottelua ja kymmeniä käsipallo- ja jääkiekko-otteluita TPS:n riveissä. Käsipallon SM-kulta 1944. Oksanen toimi lisäksi uransa jälkeen seuran johtokunnassa ennätykselliset 40 vuotta. 

Lauri Lehtinen pelasi TPS:n edustusjoukkueessa vuosina 1927-48 yhteensä 280 ottelua. Suomen mestaruudet 1928, -39 ja -41. Hän viimeisteli 99 maalia SM-sarjassa. Lehtinen viimeisteli Suomen paidassa knallitempun Ruotsin verkkoon vuonna 1930. Lehtinen toimi TPS:n seurasihteerinä 1931–1948, sen jälkeen puheenjohtajana 1949-1950 ja myöhemmin myös seuran tilintarkastajana.
Vieno Vigilant, myöhemmin Vieno Viekki, pelasi TPS:n luottomiehenä kausina 1930-45 yhteensä 234 ottelua. Hän voitti Suomen mestaruuden vuosina 1939 ja -41. Seuran toiminnassa pitkään eri rooleissa myös pelaajauran jälkeen.

Urho Teräs pelasi TPS:ssä vuosina 1938-54 yhteensä 284 ottelua. Hän voitti Suomen mestaruudet vuosina 1939, -41 ja -49. Teräs viimeisteli 89 SM-sarjamaalia ja pelasi 11 A-maaottelua. Myös käsipallon SM-kulta 1944. Hän kuului TPS:n johtokuntaan vuodesta 1944 lähtien peräti 27 vuotta. Seuran merkittävä taloudellinen tukija ja olikin suuressa roolissa, kun seura hankki Ruissalon Leppäniemen tilan. Pitkä uran yrittäjänä. 

Tauno Aitio oli edustusjoukkueen runkopelaaja peräti 17 kautta vuosina 1936–1952, seitsemän kautta myös joukkueen kapteenina. Hän voitti kolme SM-kultaa vuosina 1939, -41 ja -49. Neljä vuotta myös seuran johtokunnassa. Myös käsipallon SM-kulta 1944.

Veikko Asikainen pelasi TPS:n edustusjoukkueessa 193 ottelua vuosina 1934-46. Suomen mestari 1939 ja -41. Suomen maajoukkueessa 56 ottelua ja Suomen maajoukkueen kapteeni Helsingin olympialaisissa vuonna 1952. Suomen jalkapallon Hall of Fameen vuonna 1996. Käsipallon Suomen mestari 1944.

Kippari Kihlman pelasi TPS:n edustusjoukkueessa vuosina 1939-54 yhteensä 189 ottelua. Suomen mestaruudet 1941 ja -49. SM-sarjan maalikuningas 1946. Myös seuran johtokunnassa kolme vuotta. Myös käsipallon Suomen mestari 1944.

Maalivahti Jouni Gröndahl pelasi TPS:ssä yhteensä 387 ottelua. Hän torjui raitapaitojen edustusjoukkueen maalissa kausina 1955-70. Gröndahl voitti TPS:n paidassa SM-kultaa kaudella 1968. Gröndahl pelasi urallaan myös yhdeksän A-maaottelua, vuonna 1963 hän pelasi kaikki Suomen A-maaottelut. Gröndahl on toiminut uransa jälkeen erilaisissa tehtävissä seurassa lähes 50 vuoden ajan.
Hyökkääjä Heikki Suhonen pelasi kausina 1969–1986 TPS:ssä yhteensä 637 ottelua, joista 427 SM-sarjassa. Suhonen on Suomen pääsarjatason kaikkien aikojen paras maalintekijä 206 maalillaan. Suomen mestari TPS:ssä vuosina 1971, 1972 ja 1975. Lisäksi Suomen mestaruus HJK:ssa 1973 sekä SM-pronssia TPS:ssä 1977. SM-sarjan maalikuningas vuosina 1972 ja 1979. Suhonen pelasi urallaan 20 A-maaottelua, joissa teki kaksi maalia. Hän puki Suomi-paidan päälleen myös nuorten maajoukkueessa pelaten viisi U21-maaottelua ja viisi U18-maaottelua. Suhonen on aateloitu Suomalaisen jalkapallon Hall of Fameen numerolla 26 vuonna 2007, minkä lisäksi Suhoselle on myönnetty myös Suomen Palloliiton kultainen ansiomerkki. TPS:n kultainen ansiomerkki 61/1982. Peliuransa jälkeen Suhonen toimi Turun Palloseuran päävalmentaja vuodet 1989–1991. Hän johdatti päävalmentajana TPS:n SM-hopealle vuonna 1989. Toimi TPS Juniorijalkapallossa sekä yksilövalmentajan että valmennuspäällikön tehtävässä. Suomen Jalkapallovalmentajat ry:n hallituksen jäsen 12 vuoden ajan. Juniorivuosinaan saavutti A-nuorten Suomen mestaruuden TPS:ssä vuonna 1968. Varsinais-Suomen paras jalkapalloilija 1977. Ilta-Sanomien tähtikilpailun voittaja 1984.

”Kili” pelasi TPS:n edustusjoukkueen keskikentällä kausina 1963–76 yhteensä 358 ottelua. Hän voitti kolme Suomen mestaruutta kausina 1968, -71 ja -75 sekä SM-pronssia kautena 1967. TPS:n päävalmentaja vuosina 1981-83 ja 1992-93. Pelasi 19 A-maaottelua vuosina 1967-71.

”Pappa” pelasi TPS:n edustusjoukkueen puolustuksessa kausina 1965-76 yhteensä 353 ottelua. Hän voitti neljä Suomen mestaruutta kausina 1968, -71, -72 ja -75 sekä SM-pronssia kautena 1967. Hänet valittiin Suomen Palloliiton Vuoden pelaajaksi vuonna 1968. Pelasi 6 A-maaottelua vuosina 1968-69.

Tommy pelasi TPS:n edustusjoukkueen hyökkäyksessä kausien 1966–78 välillä yhteensä 259 ottelua. Hän voitti kaksi Suomen mestaruutta kausina 1968 ja -75 sekä SM-pronssia vuosina 1967 ja -77. SM-sarjan maalikuningas kausina 1967 ja -68. Pelasi 43 A-maaottelua vuosina 1965-73. TPS:n päävalmentajana vuosina 1986-88 ja 1991. Voitti päävalmentajana SM-hopeaa 1986, SM-pronssia 1987 sekä Suomen Cupin 1991. Suomen Jalkapallon Hall of Famen jäsen nro 25.

”Anssi” pelasi TPS:n edustusjoukkueen keskikentällä kausien 1964–74 välillä yhteensä 283 ottelua. Hän voitti kolme Suomen mestaruutta kausina 1968, -71 ja -72 sekä SM-pronssia kautena 1967. Pelasi 2 A-maaottelua vuonna 1969. Jääkiekon SM-hopeaa 1967.
”Pake” pelasi TPS:n edustusjoukkueen puolustuksessa kausien 1971-86 välillä yhteensä 581 ottelua. Hän voitti kolme Suomen mestaruutta kausina 1971, -72 ja -75 sekä SM-hopeaa kausina 1984 ja -86 sekä SM-pronssia kautena 1977. Pelasi 39 A-maaottelua vuosina 1975-85. TPS:n päävalmentaja 1993.
”Meru” pelasi TPS:n edustusjoukkueen puolustuksessa kausina 1971-85 yhteensä 290 ottelua. Hän voitti Suomen mestaruuden kaudella 1978 sekä SM-hopeaa kausina 1974, -75, -77, -79, -80, -83 ja -84 sekä SM-pronssia kausina 1976 ja -85. Pelasi 41 A-maaottelua vuosina 1973-85. Vuoden naispelaaja Suomessa vuosina 1976 ja -80.

”Rapa” pelasi TPS:n edustusjoukkueen hyökkäyksessä kausien 1986-2002 välillä yhteensä 344 ottelua. Hän voitti SM-hopeaa kautena 1989 sekä SM-pronssia kautena 1987. Suomen Cupin voittaja vuonna 1991. Pelasi 16 A-maaottelua vuosina 1993-95. TPS:n päävalmentajana vuosina 2010-13 ja kaudella 2022. Voitti päävalmentajana SM-pronssia 2010 ja -12, Suomen Cupin 2010 sekä Liigacupin 2012.

Raimo Saari oli TPS:n puolustuksen todellinen luottopelaaja ja alakerran luuta käytännössä koko 1970-luvun ajan. Pelasi uransa aikana yhteensä 350 ottelua raitapaidassa, joista 219 peliä SM-sarjassa. Kuului takalinjojen puurtajiin, joiden ansiosta Palloseura menestyi niin hienosti 1970-luvulla, ja hyökkäyspään pelaajat pystyivät keskittymään omaan leipäpuuhaansa. Saari pelasi Turun Palloseurassa kausina 1970–81. Kolme Suomen mestaruutta 1971, -72 ja -75. Kausina 1973 ja -74 Saari pelasi kaikki sen ajan Suomen alle 23-vuotiaiden maajoukkueen ottelut. Lisäksi hän pelasi kaudella 1974 myös Suomen A-maajoukkueessa. Syksyn 1974 urotekoihin kuului itsensä MM-finalisti Hollannin Johan Cruyffin eliminoiminen maalipaikoilta. TPS:n kultainen ansiomerkki 63/1982.

Göran Enckelman saapui Turkuun Tepsiin maalin suulle kaudeksi 1971. Lopulta saalis oli huimat kolme SM-kultaa (1971, -72 ja -75). Enckelman pelasi Suomen A-maajoukkueessa 21 ottelua ja valittiin Suomen vuoden parhaaksi jalkapalloilijaksi 1975. Pelaamisen jälkeen ura jatkui valmennustehtävissä TPS:ssä ja Suomen A-maajoukkueessa, mutta myös olympiajoukkueen joukkueenjohtajana. Hän toimi Eerikkilän urheiluopiston rehtorina vuodet 1999–2013. Palloliitto palkitsi Enckelmanin arvostetuimmalla kunnianosoituksellaan, Captain’s Ball -palkinnolla, vuonna 2013. Presidentti Sauli Niinistö myönsi samana vuonna Enckelmanille liikuntaneuvoksen arvonimen. Peter-poika teki upean kansainvälisen uran maalivahtina ja Mona-tytär pelaajana ja joukkueenjohtaja. Enckelmanit ovat edelleen ainoa isä-poika-pari, joka on torjunut Suomen A-maajoukkueessa.

TPS:n naisten jalkapallon syntyminen 1970 sekä uuden henkiin herättäminen vuonna 2007 kulminoituu Leena Virtanen särmikkääseen ja hienoon persoonaan. Häntä voidaankin hyvällä syyllä kutsua TPS:n naisten jalkapallon Grand Old Ladyksi. Virtanen oli mukana Tepsissä pelaajana, joukkueenjohtajana, myynnissä, viestinnässä, markkinoinnissa, joukkueen ilmeen luomisessa – oikeastaan ihan kaikessa. Pitkälti hänen ansiostaan TPS kuuluu myös suomalaisen naisjalkapalloilun ehdottomiin pioneerijengeihin. Vuonna 1974 pelattiin ensimmäinen kunnon SM-sarja ja TPS voitti heti hopeaa. Vuonna 1978 TPS:n työ kruunattiin seurahistorian ainoalla kultamitalilla päävalmentaja Aimo Moisanderin johdolla. Mitaleita tuli yhteensä yhdeksän. Vuonna 2010 Leena sai Kaijan Kannun, joka on Suomen Palloliiton myöntämä tunnustus suomalaisen tyttö- ja naisjalkapalloilun eteen tehdystä merkittävästä ja pitkäjänteisestä työstä. TPS:n kultainen ansiomerkki 73/1982.

Tomi Jalo oli TPS:n keskikentän kuningas, joukkueen pitkäaikainen kapteeni ja myös joukkueen pukukopin henkinen johtaja. Hän pelasi urallaan yhteensä 478 peliä TPS-paidassa. Tomi Jalo piti joukkueensa johtajana pelikavereiden puolta kaikissa, myös korvauksiin liittyvissä asioissa. Hän nauttikin suurta arvostusta pelaajien keskuudessa. Moskovan olympiajoukkueen pelaaja vuodelta 1980. TPS:n päävalmentaja yhdessä Pauno Kymäläisen kanssa kaudella 1993, myöhemmin arvostettu juniorivalmentaja. Vuoden tepsiläinen vuonna 1990, kaikkien aikojen kuudentena henkilönä seurassa. Hän debytoi TPS:n edustusjoukkueessa 1.10.1975, kaksoisveli Timo Jalo teki debyytin vain paria päivää myöhemmin 4.10.1975. Myös Timo Jalo pelasi 382 ottelua. Tomi voitti urallaan kolme SM-hopeaa ja hän pääsi kokemaan TPS:n mukana 1980-luvun loppupuolen eurocup-huuman ja kipparoi muun muassa maineikkaan San Siro -voiton. TPS:n kultainen ansiomerkki 82/1987.

Pekka Nurmio on Turun Palloseuran monivuotinen ykkösmaalivahti 1970- ja -80-luvuilta. Pelaajauran jälkeen hän toimi seuran pitkäaikaisena maalivahtivalmentajana. Nurmio debytoi Tepsissä jo keväällä 1975, mutta nousi ykkösveskariksi kaudella 1977. Edusti Turun Palloseuraa vuosina 1976–1985 ja pelasi seurassa yhteensä 280 ottelua, joista SM-sarjassa kymmenen kauden aikana yhteensä 176. Pelaajana kaksi SM-mitalia. Hän pelasi myös Suomen maajoukkueessa kaksi maaottelua vuonna 1980. Sittemmin Pekka on toiminut A-poikien valmentajana ja edustuksen maalivahtivalmentajana kolmella eri vuosikymmenellä 1980-luvulta lähtien. Hän oli mukana vielä 2000-luvun alkupuolella, jolloin muuan Lukas Hradecky teki nousuaan nuorena maalivahtina.

Mika Aaltonen pelasi keskikentällä ja nousi Tepsin edustukseen mukaan vuonna 1982. Seuran oma kasvatti pelasi lopulta 257 ottelua raitapaitojen riveissä. Aaltonen pudotti syksyllä 1987 osumillaan itävaltalaisen Admira Wackerin ja teki legendaarisen voittomaalin Milanon San Sirolla italialaisen Internazionalen verkkoon UEFA-cupin karsinnoissa. Hän voitti TPS:ssä SM-hopeaa 1986 ja Suomen Cupin 1991. Aaltonen pelasi myös 12 A-maaottelua. Hän on ensimmäinen suomalaispelaaja, joka on tehnyt sopimuksen Italian Serie A:ssa pelaavan joukkueen (Inter) kanssa. Pelasi myös Sveitsin Bellinzonassa, Italian Bolognassa, Saksan Hertha Berlinissä sekä Israelissa Hapoel Beer Shevassa. Lopetti uransa 1994, opiskeli pelaamisen ohessa kauppatieteitä Turun Kauppakorkeakoulussa ja väitteli tohtoriksi. Aaltosesta tuli arvostettu tulevaisuuden tutkija, jolta on tullut julkaisuja päätöksenteosta, ennakoinnista ja yhteiskunnan muutoksesta. Puhunut urheilun eettisyydestä taloudellisesti, sosiaalisesti sekä ympäristön suhteen.

TPS:n oman juniorikoulun kasvatti, joka nousi edustusjoukkueeseen mukaan syksyllä 1986. Pelasi TPS:n edustusjoukkueen keskikentällä yhteensä kuusi kautta ja 260 ottelua. Yksi Tepsin 1980-luvun eurocup-pelien luottomiehistä ja San Siron sankareista. Pelasi urallaan myös 39 A-maaottelua. TPS:n riveissä SM-hopeaa (1989) sekä Suomen Cup -mestaruus (1991). Suomen mestaruus TPV:n riveissä (1994). Pelasi ulkomailla itävaltalaisessa Admira Wackerissa sekä ruotsalaisessa IFK Norrköpingissä. Toimi viimeiset kymmenen vuotta juniorivalmentajana TPS:n P17-ikäluokassa. Koko TPS Jalkapallo menetti ennen aikojaan todella pidetyn työkaverin sekä huippuvalmentajan. Kimi oli humaani persoona, jonka ymmärtäväisessä valmennus- ja kasvatusopissa sadat nuoret saivat loistavaa oppia jalkapallossa viime vuosien aikana. Paljon itsekin nähnyt ja kokenut Suominen ehti opastaa ja kannustaa nuoria myös jalkapallon ulkopuolisen elämän haasteissa.