TPS:n ensimmäinen puheenjohtaja Uuno Mäki oli perustamassa uutta turkulaista suomenkielistä yhdistettyä palloiluseura, jonka perustamispäiväksi tuli tiistai 24.10. 1922. Uuno Mäki toimi seuran ensimmäisenä puheenjohtajana aina vuoden 1941 kuolemaansa asti.
Ilmari Oksanen liittyi TPS:ään vuonna 1923. Hän pelasi seuran edustusjoukkueesa 353 ottelua 22 kauden aikana vuosina 1926–47. Suomen mestaruudet 1928, -39 ja -41. Hän toimi joukkueen kapteenina 18 kauden ajan vuodesta 1929. Oksanen pelasi seurassa myös yli 100 jääpallo-ottelua ja kymmeniä käsipallo- ja jääkiekko-otteluita TPS:n riveissä. Käsipallon SM-kulta 1944. Oksanen toimi lisäksi uransa jälkeen seuran johtokunnassa ennätykselliset 40 vuotta.
Urho Teräs pelasi TPS:ssä vuosina 1938-54 yhteensä 284 ottelua. Hän voitti Suomen mestaruudet vuosina 1939, -41 ja -49. Teräs viimeisteli 89 SM-sarjamaalia ja pelasi 11 A-maaottelua. Myös käsipallon SM-kulta 1944. Hän kuului TPS:n johtokuntaan vuodesta 1944 lähtien peräti 27 vuotta. Seuran merkittävä taloudellinen tukija ja olikin suuressa roolissa, kun seura hankki Ruissalon Leppäniemen tilan. Pitkä uran yrittäjänä.
Tauno Aitio oli edustusjoukkueen runkopelaaja peräti 17 kautta vuosina 1936–1952, seitsemän kautta myös joukkueen kapteenina. Hän voitti kolme SM-kultaa vuosina 1939, -41 ja -49. Neljä vuotta myös seuran johtokunnassa. Myös käsipallon SM-kulta 1944.
Veikko Asikainen pelasi TPS:n edustusjoukkueessa 193 ottelua vuosina 1934-46. Suomen mestari 1939 ja -41. Suomen maajoukkueessa 56 ottelua ja Suomen maajoukkueen kapteeni Helsingin olympialaisissa vuonna 1952. Suomen jalkapallon Hall of Fameen vuonna 1996. Käsipallon Suomen mestari 1944.
Kippari Kihlman pelasi TPS:n edustusjoukkueessa vuosina 1939-54 yhteensä 189 ottelua. Suomen mestaruudet 1941 ja -49. SM-sarjan maalikuningas 1946. Myös seuran johtokunnassa kolme vuotta. Myös käsipallon Suomen mestari 1944.
”Kili” pelasi TPS:n edustusjoukkueen keskikentällä kausina 1963–76 yhteensä 358 ottelua. Hän voitti kolme Suomen mestaruutta kausina 1968, -71 ja -75 sekä SM-pronssia kautena 1967. TPS:n päävalmentaja vuosina 1981-83 ja 1992-93. Pelasi 19 A-maaottelua vuosina 1967-71.
Tommy pelasi TPS:n edustusjoukkueen hyökkäyksessä kausien 1966–78 välillä yhteensä 259 ottelua. Hän voitti kaksi Suomen mestaruutta kausina 1968 ja -75 sekä SM-pronssia vuosina 1967 ja -77. SM-sarjan maalikuningas kausina 1967 ja -68. Pelasi 43 A-maaottelua vuosina 1965-73. TPS:n päävalmentajana vuosina 1986-88 ja 1991. Voitti päävalmentajana SM-hopeaa 1986, SM-pronssia 1987 sekä Suomen Cupin 1991. Suomen Jalkapallon Hall of Famen jäsen nro 25.
”Rapa” pelasi TPS:n edustusjoukkueen hyökkäyksessä kausien 1986-2002 välillä yhteensä 344 ottelua. Hän voitti SM-hopeaa kautena 1989 sekä SM-pronssia kautena 1987. Suomen Cupin voittaja vuonna 1991. Pelasi 16 A-maaottelua vuosina 1993-95. TPS:n päävalmentajana vuosina 2010-13 ja kaudella 2022. Voitti päävalmentajana SM-pronssia 2010 ja -12, Suomen Cupin 2010 sekä Liigacupin 2012.
Timo Nummelin on monen mielestä kaikkien aikojen tepsiläinen, mutta hän on sitä ihan virallisestikin, kun hänet valittiin kaikkien aikojen ensimmäisenä henkilönä Vuoden tepsiläiseksi vuonna 1985. Jalkapallon ja jääkiekon Suomen mestari. Suomen ainoa urheilija, joka on valittu sekä Suomen parhaaksi jalkapalloilijaksi (1968) että Suomen parhaaksi jääkiekkoilijaksi (1981). Jalkapallon (1968, -71 ja -72) ja jääkiekon (1976) Suomen mestari. Jalkapallon ja jääkiekon maajoukkuepelaaja. Koko Suomen arvostama viulunsoittaja, jolle kertyi TPS:ssä 774 kiekkopelin lisäksi myös 273 jalkapallomatsia. Turkulaisuuden ikoni, jota arvostetaan myös muualla päin Suomea. Jalkapallossakin 14 A-maaottelua. Jääkiekossa huimat 23 kautta, kolminkertainen Liigan All Stars -pelaaja ja Jääkiekkoleijona nro 80. TPS:n kultainen ansiomerkki 50/1972.
Tapio Harittu pelasi 159 ottelua ja voitti kolme Suomen mestaruutta (1968, -71, -72). Toimi pelaajauransa jälkeen seuran päävalmentajana 1978–80. Ne olivat kausia, jolloin TPS teki sarjassa eniten maaleja. Hän siirtyi sen jälkeen TPS:n valmentajakoulutuksen vetäjäksi ja koko valmennuksen koordinaattoriksi. Hän toimi myös seuran managerina 1994–96, jolloin oli voittamassa Suomen Cupia (1994). Koko suomalaisen jalkapallon valmennus- ja kehitystyön uranuurtajia, valmennuskouluttaja, juniorivalmentaja, Suomen Palloliiton entisen Turun piirin nuorisopäällikkö, urheilun kasvatuksellisen merkityksen ja reilun pelin tinkimätön puolesta puhuja. Valittiin Vuoden tepsiläiseksi vuonna 2012. Nykyinen senioritepsiläisten toiminnan primus motor. TPS:n kultainen ansiomerkki 77/1982.
Hans ”Hasse” Martin oli Turun Palloseuran keskeisimpiä vaikuttajia vuosikymmenien ajan. Helposti lähestyttävä seurajohtaja, jonka kaikki tepsiläiset tietävät ja tuntevat. Siirtyi pelaajana TPS:ään ÅIFK:sta vuonna 1969, loukkaantui alkuun pahasti, mutta pelasi loppujen lopuksi seurassa yhteensä 70 ottelua. Lähti vuonna 1981 valmennukseen mukaan Kili Toivasen avuksi. Kolme kautta Kilin kanssa, voitti itse päävalmentajana SM-hopeaa 1984. TPS Jalkapallon puheenjohtaja vuodesta 1986, vuodesta 1990 Turun Palloseura ry:n puheenjohtaja. Veikkausliigan varapuheenjohtaja 1990-luvulla ja myös muita luottamustehtäviä suomalaisessa jalkapallossa. Turun Palloseura ry:n puheenjohtaja 2011–16. A.E. Ericssonin johtajana ja siitä fuusion kautta Finnsteven toimitusjohtajaksi, jossa jatkoi eläkeikään asti. TPS:n kultainen ansiomerkki 86/1992.
Raimo Saari oli TPS:n puolustuksen todellinen luottopelaaja ja alakerran luuta käytännössä koko 1970-luvun ajan. Pelasi uransa aikana yhteensä 350 ottelua raitapaidassa, joista 219 peliä SM-sarjassa. Kuului takalinjojen puurtajiin, joiden ansiosta Palloseura menestyi niin hienosti 1970-luvulla, ja hyökkäyspään pelaajat pystyivät keskittymään omaan leipäpuuhaansa. Saari pelasi Turun Palloseurassa kausina 1970–81. Kolme Suomen mestaruutta 1971, -72 ja -75. Kausina 1973 ja -74 Saari pelasi kaikki sen ajan Suomen alle 23-vuotiaiden maajoukkueen ottelut. Lisäksi hän pelasi kaudella 1974 myös Suomen A-maajoukkueessa. Syksyn 1974 urotekoihin kuului itsensä MM-finalisti Hollannin Johan Cruyffin eliminoiminen maalipaikoilta. TPS:n kultainen ansiomerkki 63/1982.
Göran Enckelman saapui Turkuun Tepsiin maalin suulle kaudeksi 1971. Lopulta saalis oli huimat kolme SM-kultaa (1971, -72 ja -75). Enckelman pelasi Suomen A-maajoukkueessa 21 ottelua ja valittiin Suomen vuoden parhaaksi jalkapalloilijaksi 1975. Pelaamisen jälkeen ura jatkui valmennustehtävissä TPS:ssä ja Suomen A-maajoukkueessa, mutta myös olympiajoukkueen joukkueenjohtajana. Hän toimi Eerikkilän urheiluopiston rehtorina vuodet 1999–2013. Palloliitto palkitsi Enckelmanin arvostetuimmalla kunnianosoituksellaan, Captain’s Ball -palkinnolla, vuonna 2013. Presidentti Sauli Niinistö myönsi samana vuonna Enckelmanille liikuntaneuvoksen arvonimen. Peter-poika teki upean kansainvälisen uran maalivahtina ja Mona-tytär pelaajana ja joukkueenjohtaja. Enckelmanit ovat edelleen ainoa isä-poika-pari, joka on torjunut Suomen A-maajoukkueessa.
TPS:n naisten jalkapallon syntyminen 1970 sekä uuden henkiin herättäminen vuonna 2007 kulminoituu Leena Virtanen särmikkääseen ja hienoon persoonaan. Häntä voidaankin hyvällä syyllä kutsua TPS:n naisten jalkapallon Grand Old Ladyksi. Virtanen oli mukana Tepsissä pelaajana, joukkueenjohtajana, myynnissä, viestinnässä, markkinoinnissa, joukkueen ilmeen luomisessa – oikeastaan ihan kaikessa. Pitkälti hänen ansiostaan TPS kuuluu myös suomalaisen naisjalkapalloilun ehdottomiin pioneerijengeihin. Vuonna 1974 pelattiin ensimmäinen kunnon SM-sarja ja TPS voitti heti hopeaa. Vuonna 1978 TPS:n työ kruunattiin seurahistorian ainoalla kultamitalilla päävalmentaja Aimo Moisanderin johdolla. Mitaleita tuli yhteensä yhdeksän. Vuonna 2010 Leena sai Kaijan Kannun, joka on Suomen Palloliiton myöntämä tunnustus suomalaisen tyttö- ja naisjalkapalloilun eteen tehdystä merkittävästä ja pitkäjänteisestä työstä. TPS:n kultainen ansiomerkki 73/1982.
Tomi Jalo oli TPS:n keskikentän kuningas, joukkueen pitkäaikainen kapteeni ja myös joukkueen pukukopin henkinen johtaja. Hän pelasi urallaan yhteensä 478 peliä TPS-paidassa. Tomi Jalo piti joukkueensa johtajana pelikavereiden puolta kaikissa, myös korvauksiin liittyvissä asioissa. Hän nauttikin suurta arvostusta pelaajien keskuudessa. Moskovan olympiajoukkueen pelaaja vuodelta 1980. TPS:n päävalmentaja yhdessä Pauno Kymäläisen kanssa kaudella 1993, myöhemmin arvostettu juniorivalmentaja. Vuoden tepsiläinen vuonna 1990, kaikkien aikojen kuudentena henkilönä seurassa. Hän debytoi TPS:n edustusjoukkueessa 1.10.1975, kaksoisveli Timo Jalo teki debyytin vain paria päivää myöhemmin 4.10.1975. Myös Timo Jalo pelasi 382 ottelua. Tomi voitti urallaan kolme SM-hopeaa ja hän pääsi kokemaan TPS:n mukana 1980-luvun loppupuolen eurocup-huuman ja kipparoi muun muassa maineikkaan San Siro -voiton. TPS:n kultainen ansiomerkki 82/1987.
Pekka Nurmio on Turun Palloseuran monivuotinen ykkösmaalivahti 1970- ja -80-luvuilta. Pelaajauran jälkeen hän toimi seuran pitkäaikaisena maalivahtivalmentajana. Nurmio debytoi Tepsissä jo keväällä 1975, mutta nousi ykkösveskariksi kaudella 1977. Edusti Turun Palloseuraa vuosina 1976–1985 ja pelasi seurassa yhteensä 280 ottelua, joista SM-sarjassa kymmenen kauden aikana yhteensä 176. Pelaajana kaksi SM-mitalia. Hän pelasi myös Suomen maajoukkueessa kaksi maaottelua vuonna 1980. Sittemmin Pekka on toiminut A-poikien valmentajana ja edustuksen maalivahtivalmentajana kolmella eri vuosikymmenellä 1980-luvulta lähtien. Hän oli mukana vielä 2000-luvun alkupuolella, jolloin muuan Lukas Hradecky teki nousuaan nuorena maalivahtina.
Mika Aaltonen pelasi keskikentällä ja nousi Tepsin edustukseen mukaan vuonna 1982. Seuran oma kasvatti pelasi lopulta 257 ottelua raitapaitojen riveissä. Aaltonen pudotti syksyllä 1987 osumillaan itävaltalaisen Admira Wackerin ja teki legendaarisen voittomaalin Milanon San Sirolla italialaisen Internazionalen verkkoon UEFA-cupin karsinnoissa. Hän voitti TPS:ssä SM-hopeaa 1986 ja Suomen Cupin 1991. Aaltonen pelasi myös 12 A-maaottelua. Hän on ensimmäinen suomalaispelaaja, joka on tehnyt sopimuksen Italian Serie A:ssa pelaavan joukkueen (Inter) kanssa. Pelasi myös Sveitsin Bellinzonassa, Italian Bolognassa, Saksan Hertha Berlinissä sekä Israelissa Hapoel Beer Shevassa. Lopetti uransa 1994, opiskeli pelaamisen ohessa kauppatieteitä Turun Kauppakorkeakoulussa ja väitteli tohtoriksi. Aaltosesta tuli arvostettu tulevaisuuden tutkija, jolta on tullut julkaisuja päätöksenteosta, ennakoinnista ja yhteiskunnan muutoksesta. Puhunut urheilun eettisyydestä taloudellisesti, sosiaalisesti sekä ympäristön suhteen.
TPS:n oman juniorikoulun kasvatti, joka nousi edustusjoukkueeseen mukaan syksyllä 1986. Pelasi TPS:n edustusjoukkueen keskikentällä yhteensä kuusi kautta ja 260 ottelua. Yksi Tepsin 1980-luvun eurocup-pelien luottomiehistä ja San Siron sankareista. Pelasi urallaan myös 39 A-maaottelua. TPS:n riveissä SM-hopeaa (1989) sekä Suomen Cup -mestaruus (1991). Suomen mestaruus TPV:n riveissä (1994). Pelasi ulkomailla itävaltalaisessa Admira Wackerissa sekä ruotsalaisessa IFK Norrköpingissä. Toimi viimeiset kymmenen vuotta juniorivalmentajana TPS:n P17-ikäluokassa. Koko TPS Jalkapallo menetti ennen aikojaan todella pidetyn työkaverin sekä huippuvalmentajan. Kimi oli humaani persoona, jonka ymmärtäväisessä valmennus- ja kasvatusopissa sadat nuoret saivat loistavaa oppia jalkapallossa viime vuosien aikana. Paljon itsekin nähnyt ja kokenut Suominen ehti opastaa ja kannustaa nuoria myös jalkapallon ulkopuolisen elämän haasteissa.
Yrjö Tuomi pelasi TPS:ssä seuran ensimmäiset toimintavuodet 1922–1934. Tuomi oli voittamassa TPS:n seurahistorian ensimmäistä Suomen mestaruutta vuonna 1928. Lempinimellä ”Tommi” tunnettu tukilinjan pelaaja saavutti ensimmäisenä TPS pelaajana 200 Palloseurassa pelatun ottelun rajapyykin. Tuomi oli ensimmäinen henkilö, jolle myönnettiin TPS:n kultainen ansiomerkki.
Moninkertainen maalikuningas ja ikuisten ennätysten mies. Turun Palloseuraa vuosina 1953-1962 edustanut hyökkääjä Matti Sundelin laukoi nimensä lähtemättömällä tavalla suomalaiseen jalkapallohistoriaan. ”Sunttu” voitti SM-sarjan maalikuninkuuden kolmeen otteeseen, vuosina 1957, 1959 ja 1960. Sundelinin tehokkain kausi oli 1960, jolloin hän tykitti Palloseuran paidassa peräti 30 maalia. Yli 60 vuotta myöhemmin Sundelinin yhden kauden maaliennätys on edelleen voimassa – yksikään toinen pelaaja ei ole tehnyt Suomen pääsarjassa yhtä paljon maaleja yhden kauden aikana. Sundelinin tykkikaudelta 1960 on edelleen voimassa myös toinen ennätys, nimittäin yhden ottelun maaliennätys pääsarjatasolla. TPS kohtasi 9. lokakuuta Kupittaalla SM-sarjaottelussa pietarsaarelaisen IF Drottin ja voitti 7–0. Sundelin ampui käsittämättömästi kaikki ottelun maalit.
Sundelin joutui lopettamaan uransa polvivamman takia vuonna 1962 vain 27-vuotiaana. SM tason pelien määrä jäi 82:een, mutta maalitahti kertoo omaa kieltään Sundelinista. 82 SM sarjaottelussa Sundelin tykitti 87 maalia. 1950-luvulla TPS pelasi useamman kauden Suomensarjassa, ja siellä Sundelin tehtaili neljän kauden aikana 54 osumaa.
Jalkapallomaajoukkueessa Sundelin pelasi viisi A maaottelua vuosina 1956 1960. Hän viimeisteli Suomi paidassa kaksi maalia.
Sundelin oli urheilun moniosaaja, sillä jalkapallon lisäksi hän pelasi jääpalloa ja jääkiekkoa – TPS- paidassa tietysti. Sundelin kuului TPS:n ensimmäiseen jääkiekon suomenmestarijoukkueeseen vuonna 1956. Jääkiekon SM sarjassa Sundelin pelasi vuosina 1952–1962 kaikkiaan 100 ottelua ja teki niissä tehopisteet 90+36=126. Sundelin oli Suomen jääkiekkomaajoukkueen ensimmäinen turkulainen MM-kisapelaaja. Jääkiekossa hän pelasi kaikkiaan 19 A maaottelua.
Rauli Nummi oli TPS:n pitkäaikainen luottopuolustaja, joka pelasi raitapaidoissa kaikkiaan 382 edustusottelua. Seurauskollinen Nummi edusti koko uransa ajan vain TPS:ää. Nummi voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa vuonna 1964 TPS:n A-poikien riveissä. Seuraavana vuonna tuli samassa ikäluokassa jo toinen Suomen mestaruus. Seuran lahjakas oma kasvatti vakiinnutti paikkansa TPS:n edustusjoukkueessa kaudella 1966.
Nummi oli voittamassa TPS:n riveissä jalkapallon miesten Suomen mestaruuksia kausina 1968, 1972 ja 1975. Vuoden 1971 mestaruusvuosi jäi väliin, koska Nummi keskittyi silloin omasta tahdostaan opiskeluihin.
Nummi oli todellinen pelikenttien herrasmies. Puolustaja Nummi pelasi SM-tasolla 219 ottelua ja otti niissä ainoastaan yhden varoituksen.
Regina Hollmén on yksi suomalaisen naisjalkapallon uranuurtajista. ”Rekku” oli mukana voittamassa TPS:n ensimmäistä Suomen mestaruutta vuonna 1978. Hollmén valittiin Suomen naisten A-maajoukkueen kaikkien aikojen ensimmäiseen harjoitusryhmään vuonna 1973 ja maajoukkuedebyyttinsä hän teki vuonna 1975. Pelasi uransa aikana kymmenen A maaottelua.
Uransa toisen Suomen mestaruuden hyökkääjänä pelannut Hollmén voitti Kaunis Nainen Futiksen paidassa 1985. Kaudella 1988 Hollmén toimi helsinkiläisen PP-Futiksen valmentajana naisten SM-sarjassa ja näin hänestä tuli sarjan ensimmäinen naispuolinen valmentaja. Valmentanut PP Futiksen lisäksi TPS:ää, Turun Tovereita, Tikkurilan Palloseuraa ja Jyväskylän Pallokerhoa. Hollmén on nimetty myös jalkapallon naisten pääsarjan kunniakerhoon.
Dan-Ola Eckerman oli TPS:n legendaarinen maalivahti. ”Dani” edusti seuraa vuodet 1983–1991. Eckerman muistetaan erityisesti yhtenä San Siron sankareista. TPS kohtasi vuonna 1987 UEFA Cupissa Italian suurseura Inter Milanin ja venyi uskomattomalla tavalla 1–0 voittoon San Sirolla pelatussa ensimmäisessä osaottelussa. TPS-maalivahti Eckerman nappasi kahdeksan torjuntaa ja nollasi Italian Serie A:n huippujoukkueen.
Kotimaan kentillä Eckerman oli voittamassa kolmea SM hopeaa ja yhtä SM-pronssia. Eckerman on nimetty jalkapallon miesten pääsarjan kunniakerhoon. Traagisesti leukemiaan sairastunut ja vain 30-vuotiaana menehtynyt Eckerman ehti viimeisellä pelikaudellaan 1991 vielä voittaa Suomen Cupin mestaruuden TPS:ssä. Uransa viimeisellä pelikaudella Eckerman debytoi Suomen A- maajoukkueessa ja torjui Suomi-paidassa kaikkiaan neljässä ottelussa.
Porista kotoisin ollut toppari Petri Sulonen siirtyi TPS paitaan kaudeksi 1987 ja pelasi turkulaisten riveissä 13 vuoden ajan aina kauteen 1999 asti. Hän voitti TPS:n kanssa Suomen Cupin mestaruuden kaksi kertaa, vuosina 1991 ja 1994. Sulonen oli TPS:n vuoden 1994 cup- mestarijoukkueen kapteeni.
Sulonen saavutti TPS:ssä SM hopean vuonna 1989 ja SM pronssin vuosina 1987 ja 1996. ”Pete” muodosti vuosikausia Tepsin luotetun toppariparin yhdessä Ari Heikkisen kanssa. Sulonen on nimetty jalkapallon miesten pääsarjan kunniakerhoon.
Sulonen oli yksi San Siron sankareista. Tepsin luottotoppari oli nollaamassa Italian suurseura Inter Milania ja johdattamassa turkulaisia ikimuistoiseen 1–0 vierasvoittoon UEFA Cupin ottelussa vuonna 1987.
Sulonen pelasi urallaan yhteensä 405 ottelua SM tasolla. Hänet valittiin vuoden liigapelaajaksi vuonna 1994. Suomen A-maajoukkueessa Sulonen pelasi kymmenen ottelua.
