Jalkapallon Liigacup 2012 lähestyy jo loppuhuipennustaan. Huippuvireinen TPS saa keskiviikkona Turkuun vieraakseen vaasalaisen kaimaseuransa. Ottelun voittaja etenee Liigacupin finaaliin, jossa vastaan asettuu joko FC Inter tai HJK. TPS-VPS alkaa Urheilupuiston yläkentällä keskiviikkona 28.3. klo 18.00.
– Keskiviikkona pitää osata nauttia ja löytää sellainen sopiva rentous. Emme voittaneet VPS:ää liigassa viime kaudella kertaakaan ja joukkue on vielä vahvistunut siitä. Ei tässä vaiheessa voi kuitenkaan olla mitään muuta tavoitetta kuin se finaalipaikka, TPS-luotsi Marko Rajamäki sanoo suoraan.
90-vuotisjuhliaan viettävä TPS selvisi välieriin viime perjantaina jyräämällä joka sektorilla MYPA:n yli loppuluvuin 4-0. TPS oli pelannut Liigacupissa nyt seitsemän ottelua ja sen oma maaliverkko on soinut vain yhdessä ainoassa ottelussa. Sen maaliero on paljon puhuva 15-3.
– Joukkue on päässyt koko ajan paremmin sinuiksi pelitavan kanssa ja olemme selvinneet myös aika vähillä loukkaantumisilla. Perjantaina näimme loistavia yksilösuorituksia, mutta myös joukkuepeli oli samalla tasapainoista, Rajamäki myöntää.
Kahden vuoden päästä TPS:n kanssa samoille ikäluvuille pääsevä VPS pudotti puolestaan FC Hongan jatkosta Espoossa lukemin 1-0. Vaasalaisjoukkue on muutenkin satsannut kauteen 2012 rajusti. Joukkueen uusi päävalmentaja Olli Huttunen on kaiken kokenut kehäkettu, joka tietää miltä tuntuu Suomen mestaruuden voittaminen niin pelaajana kuin valmentajanakin. Kunnianhimoinen Huttunen haluaa palauttaa Vaasan mitalikandidaattien joukkoon ja sinne sitä on varovaisesti jo ennusteltukin.
– Oka on kokenut koutsi, mutta meidän pitää kuitenkin keskittyä enemmän näihin omiin kuvioihimme. Saatiin viime vuonna Vepsulta vain yksi vaivainen piste, enkä tiedä ihan tarkkaan, mistä se johtui. Molemmilla kerroilla kun hävittiin Vaasassa, niin oltiin juuri vielä voitettu Klubi sitä ennen. Eikä ehkä oltu vaan tarpeeksi valmiita, mutta eiköhän tässä olla jotain opittukin, TPS:n maalivahti Jukka Lehtovaara lupaa.
Myös VPS:n pelaajisto on muuttunut isolla kädellä. Suurin menetys on tietysti TPS-paitaan pukeutunut Jani Tanska. Tulopuolella on puolestaan peräti kolme viime kauden Suomen mestaria HJK:sta. Hyökkääjä Jarno Parikka ei ollut Klubin nokkimisjärjestyksessä ykköskärki, mutta Vaasassa on peliminuutteja tiedossa niin paljon kuin sielu sietää.
– Parikka on suhteellisen pienikokoinen ja juonikas hyökkääjä, ei siis mikään rymistelijä. Hän liikkuu hyvin, pelaa ovelasti väleissä ja kyttää koko ajan pystyjuoksuja. Tarkkana saadaan olla, Lehtovaara tietää.
Keskikentällä puolustavassa roolissa rouhiva Chayne Fowler on erittäin tärkeä mies Vepsulle. Suomen passin omistava eteläafrikkalainen osaa olla ilkeä ja kova. Laitapakki O`Brian Woodbine palasi puolestaan takaisin HJK-lainan päätyttyä.
– Muistan Fowlerin fyysisyyden ja kovuuden jo Hakan ajoilta. Hän on kuitenkin taitava myös pallollisena ja sillä puolella ehkä vähän aliarvostettu. Meillä ei ole mitään jättiläisiä keskikentällä, joten pojat saa olla tarkkana hänen kanssaan, Lehtovaara varoittelee.
Eikä tulijoiden lista suinkaan tähän jäänyt, vaan se jatkuu vielä IFK Mariehamnista Etelä-Pohjanmaalle rantautuneella Sebastian Strandvallilla sekä Örebron ja Islannin kautta kotimaan kentille palaavalla Denis Abdulahilla. Nigerialaistoppari Augustine Jibrin tuli puolestaan OPS:n paidasta ja senegalilaismaalivahti Bouna Coundoul Yhdysvalloista. Vanha luottotoppari Ville Koskimaa palasi, mutta koko ura on liipasimella ikävän pitkäaikaisen sairauden vuoksi.
– Abdulahi on vähän nuorempi kuin minä, mutta Strandvallin kanssa ollaan oltu samaan aikaan maajoukkuekuvioissa mukana. Hän haluaa pelata pallosena omaa laitaansa pitkin ja sieltä on keskityksiä tiedossa meidän maalin suuntaan. Sitä paitsi osaa hän ratkaista itsekin, Lehtovaara analysoi.
TPS pelasi edellisen kerran Liigacupin finaalissa neljä vuotta sitten ja vastassa tuolloin oli FC Inter. Turkulaisfinaalin vei nimiinsä kuitenkin FC Inter TPS:n nykyisen kakkosvalmentajan, Diego Corpachen, puskumaalilla.
– Muistan hyvin vuoden 2008 Liigacupin. Itse finaali oli hieno tapahtuma, vaikka hävittiinkin sillä Diegon maalilla. Turusta oli bussikaupalla kannattajia liikkeellä ja stadionilla oli aika kiihkeä tunnelma. On näitä välieräpelejä nyt lohkovoittajana paljon hauskempi pelata kotiyleisön edessä Turussa, kuin jossain Talin hallissa Helsingissä. Finaaliin olisi taas hieno päästä, mutta ei nyt mennä kuitenkaan asioiden edelle, Lehtovaara haluaa kuitenkin muistuttaa.
